perjantai 26. helmikuuta 2016

Hiljainen helmikuu



Jaa, pienoinen tauko tullut taas bloggaukseen, edellinen postaus tullut tasan kuukausi sitten. Hups... Noh, kuun vaihteessa Too sai kengät jalkaansa, kun paikat meni jäätiköksi. Too sai kengittäjältä kehuja, että ei ollut lainkaan Toomainen, vaan osasi käyttäytyä, kuin hevosen kuuluu. Meillä siis vaihtui kengittäjä samaan kengittäjään, jonka kanssa tappelivat pari vuotta sitten. Nyt kengitettiin etupää yhtenä päivänä ilman rauhoitusta ja Too oli niin kiltisti! Takapään Lasse halusi kengittää rauhoitettuna, koska Toon rupijalka oli sen verran turvoksissa. Takapäänkin kengitys meni tosi hienosti, yleensä Too riuhtoo jonkin verran myös rauhoitettuna, mutta tällä kertaa ei kertaakaan. Jes!

© Maria Groundstroem

Kengityksen jälkeen kelit on olleet vuoroin jäätikköä, tilsakelejä ja kaikkea siltä väliltä. Jäätikkökelit saatiin sopivasti käytettyä lihashuoltoon, Kinapron Satu kävi tekemässä OTE-hieronnan Toolle kolmesti. Ensin takapää, sitten etupää ja kolmannella kerralla ongelmakohdat. Sen jälkeen oli tarkoitus, että hieron Toon vielä itse perään, mutta sitten satoi lunta, joten en ole vielä malttanut hieroa Toota, kun kelit on olleet nyt niin hyvät. Tilsoja tulee tietty jonkin verran lämpötilojen pyöriessä nollan tuntumassa, mutta tiet on olleet nyt huippuhyvässä kunnossa, kun ne aurattiin juuri sopivassa vaiheessa niin, että pohjasta tuli sopivan pitävä.

© Maria Groundstroem


Ollaan liikuttu sekä ratsain että ajaen ja Too on tuntunut hurjan hyvältä. Ratsain sillä alkaa olla jo vähän turhankin paljon tasapainoa, kun Too on nyt pariin kertaan onnistunut melkein pukittamaan mut kyydistä. Neiti kun tuppaa esittämään mielipiteensä hyvin herkästi pukkien muodossa. Toisaalta Too taas esitteli alkuviikosta kilttiä puoltansa, kun käytiin lenkki pulkka perässä ja kyydissä Leea 14v ja Elias 10v. Too meni niin tyytyväisenä pulkka perässään ja käyttäytyi kuin enkeli. Kotona annoin Leean ja Elian vielä ratsastaa Toolla kentällä ja Toohan käpsytteli niin nätisti uraa pitkin molempien kanssa - ilman taluttajaa. Mariakin hämmästeli "Voi Too, oot sä kyllä vähän liiankin kiltti". Elian vuoro jäi hieman lyhyemmäksi, kun oli pakko lopettaa siinä vaiheessa, kun pihattohevoset rupesivat rallaamaan kentän vieressä ja alkoi näyttää siltä, että kohta Tookin kerää vähän kierroksia. Mutta niin nätisti mamman mussukka osasi kulkea varovasti, kun tajusi kyydissä olevan osaamattomia kuskeja.

Too ja Elias 10v, kolmatta kertaa hevosen selässä ja ekaa kertaa ilman taluttajaa!

Ajolenkeillä Too on mennyt tosi hyvin, kerta kerralta paremmin. Viimeisin lenkki mentiin eilen ja ei paljoa tarvinnut käskeä vauhtia, riitti kun otti ohjaa hieman tukevammin käteen ja maiskautti, niin johan lähti. Sports trackeria en tajunnut laittaa päälle, joten ajoista en osaa sanoa, mutta ravi näytti ja tuntui hyvältä ja vauhtia piisasi metsälenkille oikein riittävästi. Nyt täytyy käyttää hyvät pohjat hyväksi ja ajella vähän enemmän vauhtia, että muistetaan taas enempi molemmat, mistä tässä touhussa on kyse!

Toon takaosan lihaksetkin alkaa pikkuhiljaa tasaantua, jes!
Siskojenkin kuulumisia voisi kertoa. Weekolla kävin pitkästä aikaa ajamassa pari viikkoa sitten ja pikkutyttö on kyllä mennyt hurjasti eteenpäin! Kuntoa on kasvanut kohisten ja ravikin alkaa näyttää jo ihan ravurin ravilta. Valtavaksihan sekin meinaa kasvaa, lautaskorkeus oli viime mittauksella vain sentin Toota matalampi ja tyyppi kääntyi vasta kolmevuotiaaksi. Huhhuh, saa nähdä meneekö Toosta ohi vai jääkö saman kokoiseksi.

Weekosta ei satu olemaan kuvia, tässä lumisen aamun riehukuva Toosta ja Roosta :D

Rookin on otettu pikkuhiljaa liikutukseen, toistaiseksi vielä kevyttä liikuntaa käyntipainotteisesti, mutta kuitenkin. Hirveästi sillä on virtaa, kotiin päin ei pahemmin viitsi ottaa käyntiä kovempaa, kun neiti lähtee heti liikenteeseen sillä asenteella, että kuskilta ohjat kädestä ja TÄYSIÄ! Toistaiseksi ollaan menty vain ratsain, tiedä sitten pysyisikö se edes hanskassa kärryiltä käsin.

Kyllä näytti pitkästä aikaa Roon korvat pikkuisilta ja kaula lyhyeltä, kun on puolisen vuotta
 ratsastellut vain tuolla omalla jättiläisellä :D

Tällaista on kuulunut meidän helmikuuhun, täytyy koittaa aktivoitua ja päivitellä blogia hieman useammin. Kuviakin olisi kiva saada, nyt kun saatiin taas lumikin maahan :)

Ai niin, olihan meillä Toon kanssa tuossa vuosipäiväkin. 11.2. tuli täyteen vuosi siitä, kun lyötiin Marian kanssa kättä päälle ja sovittiin kaupoista. Huh, miten tämä aika oikein menee niin nopeasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti