Too Precious: kesäkuuta 2016

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Toon ekat estehyppelöt

Tänään oli Toolla vuorossa sen elämän ensimmäiset hyppelöt ratsastajan kanssa. Eräs tallilainen on jo pitkään ylipuhunut mua mukaan joskus hyppäämään heidän hevosensa kanssa ja tänään saatiin vihdoin aikaiseksi. Too oli aivan ihmeissään, kun Sirpa ja Kirsi alkoivat kantaa esteitä kentälle ja keräsikin aika hyvin paineita mokomista häiriötekijöistä. Ei kuitenkaan mitään verrattuna Leoon, joka pomppi milloin mikäkin jalka ilmassa kerätessään paineita esteistä ja Tuutikista.

Aloitettiin tulemalla ravipuomeja. Too katsoi kovasti Leolta mallia, kun Leo leiskautti laukalla pari puomia kerrallaan. Ekat pari kertaa Too järkyttyi, että noistako pitäisi yli juosta, mutta pian hiffasi idean. Laukat oli aika pinnassa, "kun Leokin meni laukalla, niin näinhän ne vissiin kuuluu mennä." Loppuun saatiin oikein siisti ja asiallinen ravipuomien ylitys, hieno Too!

Seuraavaksi olikin vuorossa jo pieni maahankaivettu este. Too vaati aika paljon apua ja kuski oli vähän turhan hukassa selässä, mutta hienosti ja reippaasti Too suoritti ja saikin runsaasti kehuja. Tultiin miniristikkoa molemmista suunnista muutaman kerran ja annettiin sitten Leolle vuoro. Sirpa nosti lävistäjällä olevan esteen isommaksi ristikoksi ja Leon jälkeen mekin päätettiin kokeilla. Tie oli Toolle hankalampi, kun ei oltukaan vain suoralla. Too tuppasi myös hieman kuumumaan ja Sirpa ja Kirsi naureskelivatkin, että taitaa olla Toon mielestä ihan kivaa puuhaa, kun ei millään malta odottaa estettä. Silti Too asiaan kuuluvasti vaati kuskia ratsastamaan kunnolla, mutta hienosti Too tsemppasi - kuskin mokailuista huolimatta. Lopetettiin onnistuneeseen suoritukseen ja Leon lopetettua hyppelöt käytiin vielä kävelemässä loppukäynnit maastossa. Hieno, hieno Too <3

Kuski ja heppa menossa eri suuntiin ja silti hienoista hienoin Too ratkaisi tilanteen hyppäämällä <3
© Ronja Kekkonen

"Winner"
© Ronja Kekkonen

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Hiitillä 17.6.

Äiti lähti extempore mukaan hiitille perjantaina ja räpsi tosi kivoja kuvia Toosta. Lähdettiin hiitille vasta illasta ja saatiinkin koko rata yksin käyttöömme, kun missään ei näkynyt ristin sielua. Ajoin ihan normi hiitin ja loppuun pari vetoa. Too meni tosi kivasti - vielä paremmin, kuin viimeksi. Vauhdeista en osaa sanoa, mutta Too tuntui tosi hyvältä. Nyt ei runosuoni syki tämän enempää, joten ihailkaa kuvia :D

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Ratsutouhuista hiittikaudelle

Vihdoin laitumelle!

Viime kuulumispostauksesta onkin taas vierähtänyt aikaa. Ell kävi raspaamassa Toon ja selvisi sekin, miksi ei ole kaurat maistuneet. Toolla oli hampaiden vaihto kesken ja takahampaat eivät olleet vielä ehtineet kasvamaan täyteen mittaansa, joten hampaiden välit eivät olleet vielä kasvaneet umpeen. Kauran jyvät on jääneet hampaiden koloon painamaan ientä, joten rassukkaa on sattunut kauran syöminen. Jätettiin nyt kaura joksikin aikaa kokonaan pois ja Too saa syödä pelkkää mysliä, kun sitä kerta syö mielellään. Katsellaan sitten seuraavassa raspauksessa, josko hampaat olisivat jo kasvaneet kunnolla. Piikkejäkin suusta löytyi, joka selittää ohjassa roikkumisen. Nyt ollaan taas oltu niin tasaisia suustaan, että selkeästi raspaus auttoi. Raspauksen lisäksi ollaan edelleen pidetty kengitysväli kolmessa viikossa, jotta saadaan kavioiden virhekasvut kuriin. Myös hierontaa Too on saanut kiitettävästi, sekä perinteistä että OTE-hierontaa. Maanantaina 13.6. hepat pääsivät myös vihdoin laitumelle. Löydettiin nopeasti tosi hyvät laidunporukat ja hepat eivät kovin montaa juoksuaskelta ottaneet, kun keskittyivät olennaiseen.

Siskokset

Liikuntapuolella ollaan treenailtu edelleen ahkerasti ratsujuttuja, mutta nyt alkaa pikkuhiljaa itsellä enin ratsuinnostus laantumaan ja on aika keskittyä taas enemmän ravipuoleen. Maanantaina käytiin hiitillä (julma mamma vei lapsen heti parin tunnin jälkeen laitumelta :D ) ja nyt olisi tarkoitus aloitella hiittikausi kunnolla ja käydä vähintään pari kertaa viikossa hiitillä. Jonnekkin harkkareihinkin olisi tarkoitus eksyä sitten, kun siltä tuntuu. Ratsulenkkejä tehdään sitten hiittien välissä fiiliksen mukaan. Huomenna olisi taas aika suunnata Loviisaan, katsotaan josko saataisiin tälle kerralle joku hiittikaverikin. Maanantain hiitti mentiin yksin ja hyvinhän se meni, mutta eihän Too yksinään kovin kovaa, saati sitten kovin tasaista vauhtia mene. Jonkinnäköinen sekuntikellokin olisi vissiin hankittava, että saisi jotain käsitystä, mitä vauhteja me edes mennään hiitillä :D

Mutta ratsujutuista vielä hieman enemmän. Äiti oli mukana kuvaamassa viikko sitten torstaina (9.6.) meidän ratsutreenejä kentällä. Kovin montaa kertaa ei edelleenkään kentälle olla eksytty, mutta Too menee kerta kerralta paremmin ja ollaan edistytty hurjan paljon. Pätkittäin alkaa peräänanto löytyä, mutta toisaalta myös lämminverisyys tulee esille heti, kun alkaa vaatimaan enemmän. Toisin sanoen taito ja tasapaino korvataan vauhdilla. Laukannostoista pitäisi saada vielä pukittelut kitkettyä pois, muuten laukkakin on jo alkanut sujua ihan kivasti. Paljon on töitä vielä edessä, mutta meillä ei ole onneksi mikään kiire. Äiti otti paljon kivoja kuvia, joten tässä onkin sitten kunnon kuvaoksennus, olkaahyvä :D

Keskittyy keskittyy :D
Väistöjä tehdessä saa olla kuski tosi tarkkana, että liike menee myös eteen eikä vain sivulle.
© Arja Wallin

Pätkittäin hevoseni on hirvi :D
© Arja Wallin

Tukat hulmuten :D
© Arja Wallin

Laukannostopukki....
© Arja Wallin

Taipuu taipuu :)
© Arja Wallin

Yleensä Toon pukit on aika pieniä, mutta aina silloin tällöin se heittää vähän isomman ja kuskin tasapaino menee :/
© Arja Wallin

Sitten kun homma menee liian haastavaksi, korvataan taito vauhdilla. Tässä ollaan selkeästi jo lähdössä aivan lentoon :D
© Arja Wallin

Jarrut hukassa!
© Arja Wallin

Hommat kuitenkin lopetetaan vasta, kun kuljetaan siististi. Hieno Too <3
© Arja Wallin

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Match Show Porvoo 29.5.2016

Porvoon Mustang ry järjesti viime sunnuntaina (29.5.) hevosten match shown Kokonniemen kilpailukentällä ja pitkän juupas-eipäs mietinnän jälkeen sain riittävästi painostusta tutuilta viedä Too näytille. Onhan Too ihan hurjan hienossa kunnossa tällä hetkellä ja hyvää harjoitusta, kun Too ei ole vielä ikinä ennen ollut missään tapahtumassa, jossa on paljon hevosia ja yleisöä. Hieman kuitenkin mietitytti, hallitsenko sitä riittävän hyvin maasta käsin, jos Too keksii skitsoilla, mutta onneksi se oli aivan turha pelko.

Kisapaikalla Too heti trailerin oven avauduttua teki kunnon ripulit koppiin, joten hieman neitiä hermostutti. Allekirjoittanutkin jännitti ihan kiitettävästi, mikä ei varmaan hevosen oloa yhtään helpottanut. Jännityksen sain kuitenkin työnnettyä sivuun, kun oli aika ottaa Too ulos ja oli keskityttävä 100% hevoseen. Kisakentälle käveltiin raviradan kautta ja Toohan oli heti aivan ihmeissään, että "hetkinen, tää on ravirata, mut mitäs ihmettä toi muija tekee mun päävehkeissä kiinni, eikä kärryjä missään?!?". "Pikkuruinen" Tuutikki tuntui kasvavan askel askelelta korkeammaksi, kun se oikein keräsi itseään tanssahdellessaan kisakenttää kohti. Kentän laidalla Too puhisi hetken ja katseli ympärilleen, mutta totesi sitten, että "jaa, eipä tää nyt vissiin kovin ihmeellistä ollut" ja palasi omaksi rauhalliseksi itsekseen.

Ryhtiä löytyi!
© Arja Wallin

Juorusin jonkun aikaan tuttujen kanssa paparazzien (äiti ja Kirsi) kuvaillessa Toota joka suunnasta, kunnes bongasin meidän parin, joka suuntasi jo kentän puolelle verryttelemään. Niimpä mekin suunnattiin Toon kanssa sinne ja otettiin muutamat ravit ja seisotukset ja todettiin, että "We got this!" Pian päästiinkin jo kehään ja meidän pari oli ensin arvosteluvuorossa. Hauska juttu sinänsä, että työssäoppimisaikanani Titin tallilla pidin tälle tytölle ja tämän hevosen emälle ratsastustunteja ja nyt oltiin vastakkain kehässä :D

Pian oli meidän vuoro ja ensin käveltiin kolmio ympäri kuuluttajan esitellessä hevosta yleisölle. Sitten seisottiin hetki tuomarin arvioidessa rakennetta ja otettiin uusi käyntikierros kolmiolla, jonka jälkeen vielä ravi. Pohja oli hieman muhkurainen, kun siinä oli niin moni jo ravia esittänyt, enkä uskaltanut ihan täysiä juosta, mutta Too ravasi silti kivasti. Lopuksi meidän parikin kutsuttiin kolmiolle kävelemään ja tuomari palkitsi Toon punaisella ja meidän parin sinisellä ruusukkeella. Toisin sanoen Too voitti. Tuomari vielä kehui ruusuketta ojentaessaan, että "hienossa kunnossa ja hyvin esitetty".

Jäätiin verryttelyalueelle odottelemaan isoa kehää ja tietysti poseerattiin muutamaan sataan kuvaan Toon kanssa :D Viereisellä kentällä olisi saanut kokeilla agilityä, mutten uskaltautunut Toon kanssa sinne, kun Toolle oli jo kentälle tullessa suuri kauhistus, kun yhdessä agilityrataa ja verryttelyaluetta rajaavassa estetolpassa oli tekstiä ;D Kun siniset kutsuttiin kehään, oli Too ihan ihmeissään, kun yhtäkkiä kentän viertä pitkin tuli monta monta hevosta, kun aiemmin suurin osa hevosista oli kauempana kentästä. Kaikkia uusia kavereita olisi pitänyt päästä moikkaamaan, hassu Too <3

Pian oli finaalikehän aika, joten suunnattiin muiden mukana Toon kanssa kehään. Finaalikehä oli hieman hölmösti ajateltu, kun tuomari kävelytti meitä varmaan 50 kierrosta ympäri ja mietiskeli pitkään kelle antaa minkäkin erikoispalkinnon. Kehässä oli tietenkin myös pari shettistä, joiden takia kaikki joutuivat kävelemään melko hitaasti ja aika pian sekä mun että Toon hermot alkoi kiristymään. Meidän takana tuleva poni sai muutamat varoitukset Toolta, kun tulivat alkuun tosi lähellä meidän takana. Kun esitettiin ravi yksitellen, oli Too melko räjähdysherkän oloinen, mutta saatiin kuitenkin ravit hyvin esitettyä. Kun toisessa karsinnassa meidän numero sanottiin viimeisenä, olin kyllä tavallaan helpottunut, että päästiin vihdoin kehästä pois. Toisaalta ärsyttää, kun meitä kävelytettiin siellä noin pitkään ja silti lopulta pudottiin. Ja kieltämättä hieman kismittää, kun sinisten joukosta nostettiin finaalikehään meidän pari, joka jäi finaalikehään vielä meidän pudotuksen jälkeen.

Ei kun heppa traileriin ja kotia kohti. Kaiken kaikkiaan hyvä fiilis jäi, vaikka kävelyä finaalissa olisi voinut olla hieman vähemmän. Askelmittari näytti n. 5000 tallin pihasta mätsäriin lähtiessä ja mätsärin jälkeen askelia oli kertynyt n. 25 000... Mutta Toon käytös 10+, ja tietenkin punainen ruusuke lämmittää mieltä. Ja onhan se nyt maailman hienoin hevonen <3

Toon arvostelu kuului näin: Hyvä, lihaksikas runko, hyvä rotu- ja tammaleima, hyvä ylälinja. Hieman epävakaat kintereet käynnissä, käynti ahdas, mutta hyvä yliastunta. Parempi ravissa.

Tuomarina toimi Lina Lagström

Loppuun vielä vertailun vuoksi rakennekuvat tältä ja viime vuodelta:

Lähes päivälleen vuosi väliä kuvilla
28.5.2015 vs 29.5.2016

-Olen Heidi, -94 syntynyt hevoshierojaopiskelija Etelä-Suomesta. Olin aiemmin henkeen ja vereen ratsuihminen, mutta viimeaikoina raviurheilu on vienyt minut mukanani. Hevosten lisäksi harrastan valokuvausta ja koiria, joista voit lukea lisää Halihauvat-blogistani.

-Tooticky on ensimmäinen oma hevoseni ja ostin sen itselleni helmikuussa 2015. Sitä ennen olin kuitenkin hoitanut ja liikuttanut sitä viimeisen 8 kk. Too on -11 syntynyt lv-tamma ja sen kanssa tähdätään raviradoille. Siinä sivussa treenaillaan pikkuhiljaa vähän ratsun alkeita.

-Blogissa esiintyy usein myös liikutettavani lv-t Quintana Roo, (Toon puolisisko, sama isä) ja lv-t Weeko Wamblee (Toon täyssisko) sekä siskoni russ-t Zoega II

Lue toki lisää välilehdiltä. Tervetuloa blogiini!

Sivut