Too Precious: Tunnilla Vaavin kanssa

Maanantaina 2.6. meillä oli taas Siru Vänskän ratsastustunti, mulla ja Vaavilla sekä Sailalla ja Rialla. Taas koettiin paljon oivalluksen hetkiä ja nyt odottelen innolla sitä, että pääsee harjoittelemaan itsenäisesti. Jenni oli kuvaamassa, joten tällä kertaa on kuvamateriaaliakin tunnista.

Onnistumisen fiilis ennen laukannostoa
© Jenni Wallin

Tehtiin aika paljon töitä käynnissä. Harjoiteltiin suorana kulkemista, väistöjä ja hetkittäistä kokoamista. Suorana kulkeminen sujui suht hyvin, vähän valuttiin alkuun milloin mihinkin suuntaan, mutta loppua kohden parani. Väistöjä tehtiin sekä uraa pitkin, että uralta kentän keskelle. Vasemmasta kierroksesta väistäessä oli vähän vaikeuksia, oikeassa kierroksessa sujui paremmin. Vasemmassa kierroksessa Vaavin vauhti tuppasi hyytymään täysin, eikä ristiaskeleetkaan oikein olleet mistään kotoisin. Viimeisellä kerralla keskityttiinkin enemmän siihen, ettei käynti kuole, eikä niinkään väistöaskelien laatuun.
Kokoamiset sujuivat hieman vaihtelevasti, itselläni meni jonkun aikaa, ennen kuin hiffasin, miten sain Vaavin toimimaan kootessa, se on sen verran herkkä ohjalle ja istunnalle, mutta hieman hidas pohkeelle, joten täytyi vähän pohtia millä suhteella mitäkin apua sai käynnin pysymään aktiivisena myös askelta kootessa. Vaavikaan ei heti hiffannut hommaa, joten meni hetki, ennen kuin saatiin onnistuneita suorituksia.

Ravissa ei menty kovinkaan paljon ja se mitä mentiin, keskityttiin rentoon raviin hyvässä tahdissa. Saatiin kommenttia, että ravi on hieman hätäistä ja vauhtia sai vähän hidastaa (harvinaista Vaaville, se on yleensä enemmänkin laiska). Mentiin jonkin verran vasta-asetusta, minkä ajatteleminen auttoi hieman sisäohjassa roikkumiseeni. Vaavi ei ihan ymmärtänyt, miksi asetus on ulospäin, mutta kulki kuitenkin oikein hyvin, kun kuski vain muisti ratsastaa. Otettiin myös muutama askeleen pidennys, mitkä eivät meillä menneet ihan nappiin, mutta Sirun avustuksella parani. Vaavi tuppasi "leviämään" liian pitkäksi, joten kuski sai taas keskittyä hevosen lyhentämiseen, jotta Vaavi ei karkaa avuilta. Loppuun saatiin ihan hyvä pätkä.
Tehtiin myös käynti-ravi siirtymisiä. Tavoitteena oli lyhentää askelta ennen siirtymistä, mutta pitää käynti kuitenkin aktiivisena, jotta hevonen oikein ponnistaa raviin. Pari onnistunutta siirtymistä saatiin ja oli kiva huomata, kuinka hyvin Vaavi kuuntelee istuntaa. Sekä lyhentämisen, että ravista käyntiin siirtymisen pystyi tekemään ihan vatsalihaksilla.

Laukat otettiin ensin yksitellen ympyrällä, keskittyen lähinnä nostoihin. Oikeassa kierroksessa laukka sujui oikein hyvin ja saatiin hyvät nostot. Siru kehotti vaatimaan Vaavilta lyhyempää askelta ja ulko-ohjaan tukeutumista ennen nostoa. Päässäni vilahti jo ajatus, että mitähän tästäkin tulee, mutta yhtäkkiä Vaavin pää putosi alas, se nojautui tyytyväisenä kuolaintukeen, askel lyheni ja koko hevonen kohosi kymmenen senttiä korkeammaksi. Hämmästyneenä jatkoin samaan malliin ja kohta laukkaa nostaessa saatiin varmaan onnistunein laukannostomme ikinä. Seuraavissa nostossa ei löydetty ihan samaa fiilistä, mutta hyviä nostoja silti.
Vasemmassa kierroksessa mikään ei sitten sujunutkaan lainkaan. Jo ravissa Vaavi vänkäsi vastaan, sai tehdä todenteolla töitä, että sain hevosen lyhyeksi, asettuneeksi ja muutenkin avuille. Ja vaikka ravissa sainkin sen kutakuinkin taisteltua avuille, niin laukannostossa paketti levisi ja Vaavi vain kaatui ohjaa ja sisäpohjetta vasten ja juoksi alta pois. En oikein osannut tehdä siinä tilanteessa mitään, mutta Sirun neuvoilla saatiin laukka suunnilleen sujumaan. Kuskin pitää vain muistaa pitää se ulko-ohja kädessä ja muistaa ratsastaa, eikä vain matkustaa.
Lopuksi otettiin vielä tehtävä, jossa piti nostaa laukka pitkän sivun alussa, tehdä päätyyn ympyrä ja tulla kokorataleikkaalla suunnanmuutos laukassa. Samat ongelmat oli tässäkin tehtävässä, vasemmassa laukassa kun mentiin. Hevosen karatessa jälleen avuilta Siru kehotti meidät jälleen ympyrälle ja saatiin siinä yksi onnistunut laukkapätkä, johon sitten lopetettiin.

Oikea laukka hallitusti ja suht avuilla...
© Jenni Wallin

Lopuksi ravattiin vielä pitkin rentoa kevyttä ravia kenttää ympäri ja loppuverryteltiin hevoset pois. Kotiläksyksi saatiin Vaavin kanssa harjoitella lyhentämistä ja laukan työstämistä. Omasta istunnassa pitää kiinnittää huomiota jalkoihin ja käteen. Jalat pitäisi oppia pitämään pitkinä ja rentoina (oli kulttuurishokki laittaa koulujalustimet jalkaan, kun nyt on mennyt niin paljon maastossa lyhyemmällä jalustimella) ja käsi tulisi kantaa ylempänä, muistaa pitää ulko-ohjan tuki ja myödätä sisältä. Lisäksi kuskin pitää muistaa ratsastaa, eikä vain matkustaa. Pitää myös muistaa, ettei hevonen mene isommista avuista rikki, vaikka vielä nuori onkin. Kyllä on ratsastus hankala laji ;)

Meillä piti olla ensi maanantaille seuraava tunti jo sovittuna, mutta Pia ilmoitti, että Vaavi lähteekin maanantaina maailmalle kuukaudeksi. Se menee siis kasvattajan tytön kanssa Hämeenlinnaan treenaamaan esteitä Sanna Backlundin valvovan silmän alle. Hieno juttu, että pääsee Vaavi vähän kehittymään, vaikka kyllä sitä varmaankin ikävä tulee :)

Too Precious

Sivut

torstai 5. kesäkuuta 2014

Tunnilla Vaavin kanssa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti