 |
Kaunokainen <3
© Jenni Wallin |
Jahah, melkein kuukausi hujahtanut viime päivityksestä. Noh, aina voi syyttää kuvien puutetta tai ettei ole mitään kerrottavaa, mutta ehkäpä tässä nyt voisi suoraan vain myöntää, että olen ollut niin laiska, etten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa blogiin.
 |
Saikun aikana tehtiin kaikkea mukavaa ja kevyttä,
mm. ratsasteltiin vähän käynnissä ilman satulaa ilta-auringossa <3 |
Mutta asiaan. Too tosiaan saikkuili jonkin aikaa etujalan epäpuhtaan liikkeen takia. Kengitysvälikin sattui venymään turhan pitkäksi, joten nyppäsin kengät pois saikkuilun ajaksi. Pienten ongelmien jälkeen saatiin kuin saatiinkin kengittäjä paikalle ja Tookin saatiin kenkään. Rauhoitettuna, mutta Too käyttäytyi paremmin, kuin yleensä. Yleensä se alkaa riuhtomaan jonkun verran myös rauhoitettuna, mutta tällä kertaa tuli vain yksi nykäisy per jalka. Päätettiinkin kokeilla seuraavassa kengityksessä, josko kengitys onnistuisi ilman rauhoitusta. Jos ei onnistu, tuikataan Domosedanit kielen alle ja kengitetään joku muu välissä.
 |
Tookin tajusi viimein, että kesä tulee ja vaihtoi kesäkarvan. Selän päällä ja takamuksessa on vielä vähän talvikarvaa.
Kesäkarva on hauskasti ihan eri värinen, kuin musta talvikarva.
© Jenni Wallin |
Pari viikkoa sitten bongasin Facebookin Raviurheilua köyhille -kirppikseltä sopivan hintaiset ja hyvältä kuulostavat koppakärryt Tuusulasta. Samana viikonloppuna olin menossa taas hevoshieronnan lähijaksolle, joten olisin Tuusulassa jo valmiina. Niimpä sovittiin myyjän kanssa, että haen kärryt viikonloppuna, joten eikun peräkärry auton perään ja menoksi. Samaisella myyjällä oli myös valjaat myynnissä, mutta ne eivät olleet tallilla. Niimpä seuraavana päivänä kävin ostamassa valjaatkin ja nyt ei enää tarvitse mennä lainakamoilla, kun on vihdoin omat!
 |
| Uudet vanhat valjaat ;) |
 |
| Kärryistä en ole (vieläkään) tullut ottaneeksi kunnon kuvaa, mutta siniset Royalin koppikset. Ihan eivät ole samanlaiset, kuin Marian koppikset: näissä ei ole pressua vaan tuollainen lauta roiskesuojana ja koppa on pikkuisen pienempi. Lisäksi näistä puuttuu selkänoja. Mutta kaiken kaikkiaan oikein kivat kärryt! |
Viikon täysloman jälkeen Toon askel alkoi näyttää taas normaalilta ja ollaan päästy taas pikkuhiljaa aloittelemaan ajohommat. Vähän oli alkuun ravi hukassa, mutta epäilen, että Too oli vain "unohtanut", miten ravataan, kun tuli kerralla niin paljon muutoksia. Uudet kärryt, valjaat, kuolaimet ja kesäkengät hokkikenkien ja kengättömyyden jälkeen, joten ehkäpä se vaati vain vähän sopeutumista. Nyt on taas ravi löytynyt ja Too on tuntunut lenkeillä tosi hyvältä ajaa. Nyt aletaan ajelemaan vauhtia ja kaipa se kohta puoliin pitäisi radallekin lähteä käymään.
 |
| Kyllä on niin ihanaa, kun pääsee taas omalla hepalla ajelemaan <3 |
 |
Too ehti jo eräällä lenkillä rikkoa itsensä. Ja mä kun luulin, ettei näitä tarvitsisi enää katsella, kun hokit saatiin pois.
Onneksi tämä kuitenkin parantui nopeasti, eikä aiheuttanut ylimääräistä saikkua. |
 |
Ym. haavan jäljiltä lisäsin meidän varustukseen kunnon suojituksen, kyllä me nyt ollaan saikkuiltu ihan riittävästi ilman uusia haavoja!
(+ suojien käytön jälkeen on kyllä huomannut, että kyllä ne ihan tarpeeseen tulivat, ovat meinaan jo naarmuuntuneet käytössä...) |
 |
| Tällaisenkin turhakkeen menin ostamaan: heijastin selkäloimi Hööksiltä. Olen aina vihannut kaikkea vaaleanpunaista, mutta jotenkin tämä näytti kaupassa niin kivan väriseltä, että oli pakko ostaa. Joku joskus sanoi, että sitten tietää muuttuneensa puskatädiksi, kun alkaa kaikki pinkki miellyttämään silmää :D |
 |
| Kieltämättä juuri tämän sävyinen pinkki sopisi Toolle kuin nenä päähän... |
 |
| "Mitähän se mamma oikein viivyttelee?" |
Roonkin kanssa olen yrittänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja olen pyrkinyt ajamaan sitä nyt vähintään kolmesti viikossa. Satula ollaan jätetty telineeseen pölyttymään ja tänään hieroessani Roon, ei sillä ollut selkä enää lainkaan kipeä. Hieman oli selkälihakset kireänä, mutta selän hierominen ei aiheuttanut hurjaa potkimista, kuten edellisellä kerralla. Roo on ollut ajaessa tosi hyvän tuntuinen ja ravikin on vaikuttanut oikein puhtaalta. Kaipa senkin kanssa pitäisi radalle suunnata, jotta näkee alkaako ravi taas hukkua kovemmassa vauhdissa, kuten viime kesänä tapahtui.
 |
| Reipas Roo |
 |
| "Hui, toi koukussa roikkuva satulahuopa varmaan syö mut, jos en tuijota sitä järkyttyneenä!" |
Myös pikkusisko Weeko on päässyt käymään säännöllisesti harjoittelemassa isojen tyttöjen töitä. Se sai etusiinsa elämänsä ensimmäiset kengätkin ja käyttäytyi kengityksessä niin mallikelpoisesti! Takakengät jätettiin seuraavaan kertaan, että saa ensin totutella etukenkiin. Nyt on hyvä harjoitella ajohommia ja ollaankin Jennin kanssa pyritty ajamaan sillä kerran viikossa. Ajohommat sujuu jo niin hyvin, että suurin osa lenkistä istutaan Jennin kanssa molemmat kyydissä. Hankalissa kohdissa olen hypännyt aina kyydistä henkiseksi tueksi Weekolle, mutta muuten mennään jo niin hienosti että! Raviakin ollaan otettu ja Weeko on aina niin tyytyväinen päästessään juoksemaan. Se on kyllä niin ihanan positiivinen ja aina niin innoissaan lähdössä lenkille.
 |
| Weeko odottelemassa lenkille lähtöä |
 |
| Iso tyttö Weeko! |
Tällaista kuuluu meille, treeniä treeniä vain! Täytyy nyt lähiaikoina tosiaan suunnata sinne radallekin käymään, josko saataisiin vähän uusia ajokuviakin tänne blogiin. Jenni räpsi viime viikolla muutaman tosi kivan pääkuvan Toosta, kun sattui kamera tallille mukaan ja nätti ilta-aurinko. Ylläolevat Jennin kuvaamat kuvat ovat samalta keikalta, mutta tässä loputkin. On mulla niin kaunis hevonen <3
 |
| © Jenni Wallin |
 |
| © Jenni Wallin |
 |
| © Jenni Wallin |
 |
| © Jenni Wallin |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti