Kotitreenejä

07/2015
© Arja Wallin

Toon kanssa ollaan nyt treenailtu ahkerasti ihan kotioloissa. Tämän viikon torstaina olisi tarkoitus suunnata taas radalle ja tällä kertaa on kaveriksi tilattu joku saman tasoinen, ettei tarvitse koko hiittiä vain jarrutella kaverin rinnalla.

Keskiviikkona (12.8.) käytiin reilu 10 km ajolenkki kaatosateessa. Kyllähän sitä kieltämättä tunsi itsensä hieman hölmöksi, kun koko päivänä ei ollut satanut ja me suunnattiin tallille juuri silloin, kun sade alkoi :D Sateesta huolimatta meillä oli oikein hyvä lenkki ja Too tuntui tosi hyvältä. Nimenomaan tuntui, eipä siinä paljoa ajaessa eteen nähnyt, kun rapa lensi ja tahri ajolasit. Mutta hyvin kulki, myös vetoja ajaessa :)

Perjantaina (14.8.) Too sai toimia maastoratsuna kaverilleni, joka oli ollut hevosen selässä viimeksi kaksi vuotta sitten. Itse ratsastin lainaratsulla, 20v lv-tamma Zillion Zequina eli Sillillä. Lenkki meni oikein mainiosti, mitä nyt kertaalleen jouduttiin vaihtamaan kulkujärjestystä, kun Silli 20v ei uskaltanut kävellä kaatuneen puun yli, kun taas Too 4v käveli korvaakaan heilauttamatta yli. Ainoana miinuksena oli se, että jossain kohtaa tässä hässäkässä Toon satula lähti valumaan oikealle ja kaverini joutui hyppäämään alas selästä satuloimaan Toon uusiksi. Too on onneksi kuitenkin niin kiltti ja rauhallinen, että satulointi onnistui hyvin Toon mutustellessa vihreää polun reunalta. Silli kävi enemmän kuumana, kun oli juuri ylittänyt pelottavan puun ja sitten pitikin vain seisoskella odottamassa :D Mamma oli kyllä ylpeä Tuutikistaan <3

Mamman mussukka ei turhaan stressaa <3
07/2015
© Arja Wallin

Lauantaina (15.8.) sama kaveri tuli uudestaan tallille ja päädyttiin lähtemään ajolenkille. Too oli alkumatkasta varsin laiskahkolla tuulella, joten työnsin ohjat kaverin käteen kotimatkaksi. Noh, kotiin päin vauhtia löytyi vähän enemmänkin, etenkin, kun Too huomasi, ettei kaverini kokemattomana ajajana ihan osannut pitää napakkaa tuntumaa. Hyvin meni kuitenkin lenkki, pienet kiihdytykset nyt sallitaankin, kunhan hanskassa pysyy :)

Lenkin jälkeen Too sai olla puolisen tuntia laitumella, kun kengittäjä tuli. Ajatuksenani oli pyydytää Roo ekaksi kengitykseen, mutta se oli eri mieltä. Too taas tuli heti vapaaehtoisesti, vaikkei ollut kauaa ehtinyt laitumella olla. Ei ainakaan ole työtä vieroksuva :D Too oli oikein nätisti kengittäessä, mitä nyt vähän piti pelleillä ja koetella kengittäjän pinnaa. Kengittäjän kanssa kuitenkin yhdessä todettiin, että tällaiset pienet pilke silmäkulmassa tehdyt jäynät ei ole kovinkaan vakavia, ekoilla kerroilla kyseisen kengittäjän käydessä hän meinaan lenteli pitkin seiniä, rauhoituksesta huolimatta. Nythän Too on kolmesti kengitetty ilman rauhoitusta ja se on ihan eri hevonen. Kiva aina itsekin katsella, kun oma hevonen näyttää normaalilta hevoselta nuokkuessaan silmät puoliummessa vrt kengittäjiä ammatikseen seinille heittelevä hevonen, joka Too joskus oli.

Jei, hevoseni käyttäytyy normaalisti kengittäessä :D

Eilen maanantaina (17.8.) käytiin kaksi ajolenkkiä. Ekalla lenkillä (n. 2 km) oltiin tukihevosina lv/kv-mix-tamma Siinalle. Siina on vasta 2-vuotias ja ollut kesän ajo-opetuksessa. Tämä oli toinen kerta, kun Siinalla käytiin ajamassa kotona (edelliselläkin kerralla Too oli tukena ja turvana). Äiti oli meillä kyydissä ja ajelikin Toota ekan lenkin ajan. Molemmat hepat menivät oikein nätisti ja kun Siina oli palautettu kotiin, lähdettiin toiselle, vähän reippaammalle lenkille. Ajettiin vähän vetoja meidän "Röllin hiittipätkällä". Too on ihan tottunut siihen, että kun on enemmän painoa kyydissä, mennään yleensä rauhallisia lenkkejä. Niimpä se oli varsin hämmästynyt, kun pyysinkin vauhtia ja ekalla suoralla ei ihan vauhti lähtenyt kunnolla. Seuraavaan vetoon Too sitten hiffasi ottaa kunnolla vauhtia ja tuntuikin tosi hyvältä. Ajettiin neljä vetoa, hiittipätkähän on 700m pitkä. Too tuntui hurjan hyvältä ja innolla kyllä odotan ratakäyntiä ja oman tasoisen kaverin kanssa hiittaamista.


Ja mitä siskoihin tulee, niin Roo on nyt tauolla. Se oli torstaina hiitillä heittänyt kengän jalastaan ja katoksella Maria oli huomannut jänteen turvottelevan ja olevan lämmin. Nyt turvotus on jo laskenut ja jalka on ihan kylmä, joten peukut pystyssä toivotaan, että oltaisiin selvitty ihan kunnon mustelmalla, mitä kengittäjä epäili, eikä jänne olisi hajonnut.

Weekon kävin eilen ajamassa ja se on selkeästi mennyt hurjin harppauksin eteenpäin. Edellisellä kerralla ajaessani sitä se tuntui vielä ihan vauvalta, mutta eilisellä lenkillä oli jo paljon aikuisemman oloinen hevonen aisojen välissä. Hieno Weeko!