Too Precious: Puolivuotispäivän ratsastukset

Tässä näitä edellisessä postauksessa lupaamiani ratsastuskuvia. Kuvat ovat siis tiistailta 11.8., jolloin tuli täyteen puoli vuotta siitä, kun Toon itselleni ostin. Kuvauskeikkahan tuli vähän extempore, alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti mennä Toon kanssa maastoon ja äiti kävelee koirien kanssa samaa matkaa. Jenni oli kuitenkin ottanut kameran mukaansa ja halusi äitin tulevan kuvaamaan Zokoa. Niimpä suunnattiin Toonkin kanssa kentälle. Ennen sitä ehdittiin kuitenkin juoruta Marian kanssa pihalla ja Toolle kävi vähän hassusti, kun se onnistui jotenkin sähläämään martsan suuhunsa ja jäämään siihen kiinni. Koko hevonen meinasi istahtaa pariin kertaan, ennen kuin tajusin tulla alas selästä tutkimaan, mitä tapahtui ja pelastamaan Toon pinteestään. Onni on omistaa sählä hevonen... :D

~~Homma hanskassa.~~ Hanskat hukassa...
© Arja Wallin

Myös kentällä sählä-Too onnistui saamaan sähköiskun pihaton ja kentän välisestä aidasta, kun oli niin hurjan jännää, kun pihatossa oli kaksi uutta hevosta. Loppu ajan Too mulkoilikin kavereita järkyttyneenä ja väisti aina niiden kohdalla, kun kehtasivat antaa hänelle sähköä!

Itse ratsastus meni lähinnä palloiluun ilman tarkkaa suunnitelmaa, lähinnä keskityttiin väistelemään Zokoa. Jonkun verran harjoiteltiin raviympyröitä, jotka sujuivatkin ihan ok vasempaan kierrokseen. Oikeassa kierroksessa kuski ei osannut istua mitenkään päin, jolloin hevonenkaan ei oikein kyennyt toimimaan. Lopeteltiin melko lyhyeen ja suunnattiin vielä loppumaastoon Zokon kanssa.

Maastoon mennessä Too jäi vähän jälkeen Zokosta ja Zoko hävisikin metsään laukalla. Too keräsi siitä hirveät paineet ja normaalisti etanan tavalla mateleva hevoseni käveli lämminverisille tyypillistä passi-käyntiä ihan paineissaan. Hätäkakat pääsivät ainakin kolme kertaa, ennen kun Zoko tuli samaa vauhtia laukalla takaisin päin. Jatkettiin sitten yhtämatkaa ja otettiin parit laukat yhdessäkin. Toon laukkahan on varsin nelitahtista ja hidasta räpellystä muutenkin, joten pystyttiin hyvin laukkaamaan Zokon perässä. Yritin ohjata Toota Zokon rinnalle yhdessä kohtaa, että saisi ottaa vähän pidempää laukkaa, mutta vastauksena oli iso pukki ja palaaminen takaisin Zokon perään. Kotimatkallakin otettiin laukkapätkä äitiä ja koiria kohti. Ensin nostossa Too teki kunnon pukkisarjat, kun kiukutti, kun poni meni taas ohi ja piti juosta, että pysyi perässä. Kun se näki mutkassa äitin ja koirat (hulluna räkyttävän Dinan), koko hevonen ryhdistäytyi ainakin 20 cm ja laukka-askel vain lyheni lyhenemistään, kunnes kohdalla otettiin oikein kunnon spurtti viimeiseen ylämäkeen. Hyvin antoi mäen päällä kuitenkin kiinni, vaikka niskoja pitikin nakella, kun Jennillä kesti hieman pidempään Zokon hidastamisessa.

Loppukäynnit mentiin varsin reippaasti, Too oli selkeästi sitä mieltä, että parempi kiirehtiä kotiin, ennen kun ne keksii vielä jotain hullumpaa mulle! Traumaattinen ratsastus siis, mutta tallissa oli siitä huolimatta oikein tyytyväisen oloinen hevonen.

Too Precious

Sivut

torstai 13. elokuuta 2015

Puolivuotispäivän ratsastukset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti