Välillä muutakin, kuin ravijuttuja. Ravien välissä ollaan liikuttu melko paljon ratsain, mutta myös kotona ajellen. Viime viikolla oli kengitys ja jätettiin hokkikengät takaata pois, mennään taas normaalilla urakengällä. Maanantaina eläinfysioterapeutti Jonna Pråhl-Nieminen tulee käymään Toon läpi, jännä nähdä, mitä sieltä löytyy. Omaa hevosta hieroessa kun helposti "sokeutuu", niin on kiva kuulla muidenkin havaintoja. Vielä ei olla saatu ravia rullaamaan entiseen tapaan, mutta se on työstön alla.
Tämä postaus oli kuitenkin tarkoitettu esittelemään lauantaisia irtohypytyskuvia. Jostain syystä lenkki metsään hirvikärpästen sekaan ei innostanut, joten päätettiin Jessican kanssa irtohypyttää heppoja. Lopuksi meillä oli viisi hevosta hypytyksessä ja meillä oli oikein hauskaa, vaikka meille ihmisille tulikin ehkä enemmän liikuntaa, kuin hevosille :D Too hyppäsi oikein kiltisti ja innokkaasti, mutta nollasi hienosti kierrokset aina hyppyjen jälkeen ja keskittyi kentän reunojen syömiseen :D Kuuma päivä ja raskas kenttä, joten hirveän montaa hyppyä ei otettu, että meno pysyi kivana kaikille :)
Viime keskiviikkona suunnattiin Vermoon ja koelähtöön. Toota ja allekirjoittanutta jännitti molempia ihan kiitettävästi ja onnistuinkin ihan kiitettävästi sähläämään heti voltista lähtien kellon kanssa. Selvittiin kuitenkin isommin mokailematta ja muiden mukana juostiin maaliin ajassa 1.22,5 elikkä hyväksytysti. Ravi ei kulkenut aivan yhtä hyvin, mitä aiemmin, joten nyt arvotaan, millä saadaan ravi taas letkeämmäksi ja sitten pitäisi vissiin alkaa katsella Toolle sarjoja. Jännää!
Viime tiistaina suunnattiin jälleen auton nokka kohti Riihimäkeä ja harjoitusraveja. Ajatuksena oli, että jos vain harkkarit menee hyvin, laitan illalla ilmon menemään koelähtöön. Ja hyvinhän meillä menikin, joten ilmo lähti menemään. Ensi keskiviikkona 17.8. suunnataan siis Vermoon koelähtöön, hui, jännää!
Mutta takaisin Riksuun. Too oli katoksilla oikein rauhallinen, ennen ekaa lämmittelyä se vähän kuoputti, eikä olisi malttanut odottaa liikkeelle pääsyä. Lämmitin kaksi kierrosta 2 ja 3 lähdön välissä ja kolme kierrosta 4 ja 5 lähtöjen välissä. Too tuntui tosi hyvältä ja innokkaalta. Ekaan verkkaan lähdettiin samaa matkaa toisen lämppärin kanssa ja Toohan painoi menemään asenteella, että nyt ei varmasti päästetä tota ohi. Toisessa lämmityksessä taas Too etsi lähimmän hevosen, pinkoi sen rinnalle, pyöritteli korviaan "mitäs sit mamma, ohi vai jäädäänkö tähän?" ja kun kehotin eteen, otti taas seuraavan hevosen tähtäimeen. Kohtelias tyttö <3
Lähdössä lähdettiin takavoltista toisen starttaamattoman lv:n kanssa. Volttaus meni hyvin, mutta Too lähti vähän laiskasti liikkeelle. Jouduin ihan komentamaan, että menepäs nyt edellä menevän rinnalle. Siitä Too sitten heräsikin ja oli täyttä häkää lähdössä jo tavoittamaan muita. Vitosen kuski kuitenkin huikkasi mulle, että menevät edellä liian kovaa, ajetaan yhtä matkaa. Toota sai vähän pidellä, mutta nätisti tyytyi juoksemaan kaverin rinnalla. Viimeisessä kaarteessa alkoi vauhti kiihtyä ja loppusuoralla en enää yrittänytkään pidätellä. Kellotin maalin kohdalta kaksi kierrosta ja kello näytti maalilla 2.43,0 eli kilometriajaksi tuli 1.21,5. Etummaiset hevoset painelivat loppusuoran 18 ja koko lähdölle tulikin huomautus liian kovasta vauhdista. Sarjahan oli 1.25 + vapaa vauhtinen loppusuora. Tällä kertaa kuvaajia ja kameroita oli mukana kaksin verroin, joten äiti sai hoitaa kuvien oton ja Jennin nakitin ottamaan videota. Jenni vielä ihanana editoi pienen koosteen videoista!
Kaiken kaikkiaan ei voi olla kuin tyytyväinen Toohun. Nyt vain innolla odottamaan koelähtöä! Meitä on sopivasti viisi hevosta koelähdössä, joten ei tarvitse Toon yksinään juosta. Saa nähdä, mitä Too tuumii Vermosta, kun siellä on hieman enemmän härdelliä, kuin hiitillä käydessä.
Koska koelähtö alkaa piakkoin olla ajankohtainen ja olen suunnitellut ajavani sen Vermossa, päätettiin Toon kanssa lähteä tiistaina 2.8. Vermoon lukaisemaan mainokset. Äiti lähti mukaan apukäsiksi ja kameramieheksi. Too raukka oli hyvin hämmentynyt isosta Vermosta ja katoksella seisoessa oikein tärisi alkuun. Rauhoittui kuitenkin omaan tapaansa heti, kun päästiin liikkeelle. Mainokset eivät olleet pelottavia, eikä radan kastelu rekkakaan aiheuttanut suurta järkytystä. Radalla oli muutama muukin hevonen, jotka kiinnostivat. Ajoin kaksi hiittiä Toon omia vauhteja. En siis käskenyt Toota kuin sen verran, että sen valitsema vauhti pysyi tasaisena. Hämmästyneenä katselinkin kelloa joka kierroksen lopussa, kun se näytti 1.23. Sitä vauhtiahan Toon pitäisi hölkötellä, että koelähdöstä päästään läpi. Too palautui hyvin ja oli hiitin jälkeen huomattavasti rauhallisempi, kuin ennen hiittiä.
Keskiviikkona Too pääsi hierontaan ja hämmästyksekseni ei ollut pahasti jumissa. Viime kesänä hieroin Toon jonkun hiitin jälkeisenä päivänä ja jumia löytyi vaikka millä mitalla. Tällä kertaa jumia kyllä löytyi Toon vakipaikoista, mutta huomattavasti vähemmän, kuin yleensä. Hyvä juttu siis! Pyysin kuitenkin Satua tulemaan tekemään Toolle OTE-hieronnan lauantaina, kun edellisen OTE:n jäljiltä takajalkojen virheliikeradat suoristuivat huomattavasti ja lihaskalvot tuntuivat nyt hieroessa hieman kireiltä. Ollaanpahan sitten ihan priimakunnossa ensi tiistain harkkareissa.
Runosuoni ei nyt syki tämän enempää, joten tässä vain loppuun kuvaoksennus :D