Monitoimiponeilua

Edit: loppuun vielä Jennin tekemän videon Siristä :)

Dina ja Nana perjantai-iltana poseeraamassa <3

Perjantaina siis lukiota ja kotiin lähtö. Meillä olisi pitänyt koulu loppua vasta klo 13, mutta neuvoteltiin enkun open kanssa, että jätetään viimeinen tunti pois ja loppujen lopuksi meidän 2x45min enkun tunnit muuttu 15min tunniks :D Niimpä eikun kotia. Käytiin kotona äitin ja koirien kanssa iltalenkille ja loppuilta taidettiin katsella tv:tä :) Ja syötiin Ben&Jerry's jätskii, nams :p







Lauantaina Siri sai toimia monitoimiponina. Tarkoitus oli, että ensin ratsastan Sirillä ja sitten laitetaan Kasteelle ekaa kertaa kärryt perään, mutta Ellu sitten totesi, että Sirihän voisi olla malliesimerkkinä siinä edessä, niin ei ainakaan Kaste lähde syöksyilemään mihinkään. Niimpä Sirille valjaat selkään ja kilpakärryt perään. Sitten mentiin vähän ajelemaan kentälle siksi aikaa kun Kastetta valjastettiin (wnb valjakkoajoa :D ). Kun Kaste oli valmiina lähdettiin kävelemään maastoon päin. Mä menin Sirillä edellä ja Kaste tuli perässä Matti (Ellun isä) kyydissä ja Ellu ja apuun värvätty Santtu taluttamassa. Kaste ei tuntunut edes huomaavan kärryjä perässään, vähän oli hämmentyneen näköinen ylämäessä kun ei päässytkään yhtä helposti ylös kuin yleensä. Ainoa mikä Kastetta ärsytti, oli kun Siri meni niin hitaasti edellä ja se purki sitten turhautumisensa puremalla mua :D

Siri vähän paketissa © Jenni

Takas tallille tultaessa otettiin Siriltä kärryt perästä ja talutin sen karsinaan. Siri paran naama venähti kun vaihdettiinkin valjaat satulaan. Vähän näytettiin hapanta naamaa, mutta tuli kiltisti kentälle. Siellä saatiin verkkailla hetki keskenämme, kun Ellu hoiti Kastetta. Päätin testailla vähän KN Special -rataa, kun se tulee olemaan loppukokeissa ja kun sen radan aika hyvin oppi siinä kisoissa kuvatessa. Uskoisin, että Sirin kanssa voisi jopa olla jotain mahdollisuuksia päästäkin KN läpi, keskiravissa ja pysähdyksissä oli ainoat ongelmat (keskiravia ei oikein tullut ja pysähtyessä sillä on aina tapana hiipiä vähitellen eteenpäin = ei malta seisoa).

© Jenni

Kavaletti © Jenni

Kun Ellu tuli, käveltiin sen aikaa kun Ellu raahasi "esteitä" kentälle. Sitten alettiin töihin. Aluksi tultiin pääty-ympyrällä ravissa kahta kavalettia eri puolilla ympyrää. Eka Siri pomppasi molemmat valtavalla loikalla yli, kunnes tajusi, että ravissakin pääsee. Kun ravi sujui, siirryttiin laukkaan. Tätä tehtiin molempiin suuntiin kunnes sujui. Ellu huomautteli mun katseesta, joka mun on aina ollu vaikee suunnata seuraavalle esteelle.

Ei sitä joka kerta jaksa laukata yli :D © Jenni

Ei kiinnostanu mennä kavalettei... © Jenni

Siri meni tosi hyvin, tosin oikeessa kierroksessa rupes vähän sikailemaan ja lähti pukitellen rynnimään toiseen päähän kenttää. Jos en Siriä tuntis, oisin voinu säikähtääki, mutta kun sen alkaa vähitellen jo tuntemaan, niin lähinnä naureskelin sen hölmöilyille. Lisäksi keskemmällä olevan kavaletin jälkeen olisi aina ollut ihan pakko jatkaakin vasempaan ja siitä sai vähän neuvotella, kunnes lopulta sujui oikeaankin kierrokseen hyvin.

Ristikko © Jenni

Sitten siirryttiin toiseen päähän kenttää, jossa oli pieni ristikko. Mentiin jälleen pääty-ympyrällä ristikkoa ja kavalettia ensin ravissa ja sitten laukassa ja molempiin suuntiin. Tämä meni aika hyvin, tosin Sirin pomput oli vähän hassuja :D Lopuksi päätettiin vielä testata onnistuisiko laukanvaihdot kavaletin päällä. Otettiin pari kertaa ensin vasemmasta oikeaan ja sitten oikeasta vasempaan. Vasemmasta oikeaan molemmat vaihdot tuli ristilaukalle, mutta oikeasta vasempaan vaihtoi tosi hienosti jälkimmäisellä kerralla. Niimpä lopetettiin siihen. Kerättiin puomit ja tolpat ja kävelyteltiin Siriä. Sitten vain ponski talliin ja loimi päälle.
Ilta oli normi lauantai-ilta, saunomista, herkkujen syöntiä ja tv:n tuijotusta :)

Sunnuntaina lenkkeiltiin äitin ja koirien kanssa mun enon (siis äitin kaksoisveljen) luo auttelemaan (on ~kk sitten ollut selkäleikkauksessa). Kotona kokkailtiin ja innostuttiin laittelemaan vähän jouluvaloja :D Kun kello alkoi lähestyä viittä (= harjuun lähtöä), totesi äiti ulkona olevan aikamoinen myräkkä. Ulko-ovella käydessä totesin saman ja sovittiin äitin kanssa, että lähden sittenkin vasta maanantaina ja skippaan juoksutustunnin. Niimpä loppuilta meni sitten tv:n edessä löhöillessä (Pirates Of The Caribbean :P ).

Rp-r Bacardi "Laikku" 08/2011

Maanantaina sitten lähtö harjuun, Tiian kanssa matkusteltiin. Meillä oli ratsastusta ja sain ratsukseni ratsuponi ruuna Laikun. Hevosten selkään kun päästiin, meille kerrottiin, että mennään myös toiset hevoset tänään ja tämän ekan tunnin aiheena on itsenäinen hevosen liikutus. Niimpä saatiin mennä itsenäisesti opettajan huudellessa koska vaihdetaan suuntaa tai askellajia. Laikku oli aika jäykän ja laiskan tuntunen, joten taivuttelin aika paljon ja tein muutaman ravilisäyksen. Laukassa taas vauhtia löytyi välillä vähän liikaakin, joten ympyrällä työskenneltiin ja koitin saada laukkaa vähän rauhallisemmaksi. Laikun satula oli jotenkin tosi hankala istua ja se vaikeutti ratsastusta huomattavasti. Olin kuitenkin lopuksi tosi tyytyväinen Laikkuun.

Til-r Kipper 08/2011

Toiselle tunnille sain Kipperin, johon menetin luottamuksen viimeksi kun se juoksutti mua ensin tarhassa, riuhtoi irti ennen kentälle pääsyä ja lopuksi vielä sikaili tunnillakin. Se käyttäytyi kuitenkin tosi hyvin, lukuunottamatta tavanomaista muille irvistelyään. Kaksi kolmos luokkalaista ohjuri(?) opiskelijaa pitivät meille toisen tunnin, joten meidät jaettiin kahteen ryhmään. Meidän ryhmässä ravattiin silmät kiinni ja tehtiin volttia yhdellä kädellä. Kipper meni ihan kivasti, alkuverkoissa meinasi jo ruveta rentoutumaankin ympyrällä mennessä. Vähän pelotti mennä silmät kiinni, kun Kipper on niin arvaamaton muita hevosia kohtaan, mutta se tyytyi luimistelemaan ja irvistelemään. Kun tunnin jälkeen sain Kipperin hoidettua, huokaisin helpotuksesta, selvittiin tunnista muille irvistelyä lukuunottamatta tosi hyvin.

Eli tossa vaiheessa on riimu

Illalla oli valjaskerho, jossa en saanut kovin paljoa aikaiseksi. Toinen soljista on nyt valmis, mutta se olikin aika vaikea tehdä. Jäljellä olisi siis vielä toinen solki, toinen poskihihna, leukahihna ja toinen turpahihnan alapuolen osa. Tiia lainasi tänään mun kameraa kun halusi kuvata omaa työtään ja nappasi pari kuvaa munkin riimusta, joten tuossa on kuva siitä keskeneräisenä. Näyttää muuten kuvassa vielä hienommalta kun oikeasti :D

Tätä kuvaa kattoessa tajusin et hitto, toi riimu aukee nyt oikeelt...

Mun siistit ompeleet :D

Tän soljen tein nyt maanantaina valmiiks

Tänään oli aamusta psykan koe, en nyt tiedä miten meni, ehkä siitä läpi pääsee. Tein kokeen puolessa tunnissa ja loppuajaksi (eli tunniksi, kokeessa pitää 1,5h olla) nukahdin ja olin ihan hämmästynyt kun kokeen valvoja yhtäkkiä sanoi, että kokeet saa palauttaa :D
Tiia pyysi kuvailemaan Ilkeä, kun on kerta niin paljon vapaata nyt koeviikolla. Ulkona oli hieno aurinkoinen sää, joten lähdin oikein mielelläni. Käytiin Vahtivuorella tutkimassa metsäpolkuja ja päädyttiin vähän eri reitille kun suunniteltiin, mutta pääsipähän saikun takia kävelemään joutunut Ilke vähän purkamaan energiaa kun joutui keskittymään mihin jalkansa laittaa (vaikkei kyllä siltä vaikuttanut kun yritti vain juosta jyrkät alamäet ja meinasi yhdeltä kallioltakin tippua Tiian päälle :D ). Tuli ihan kivoja kuviakin, Tiia varmaan lisäilee niitä Ilken blogiin jossain vaiheessa.
Loppuilta tässä onkin mennyt vaan koneella lagatessa, pitäis vissiin huomiseen enkun kokeeseen lukea :D

Edit:
Unohdin kokonaan mainita hienot Jennin tekemät videot Siristä. Jenni halus tehä kaks versioo ku ei ite tykänny ekasta, joka kylläki mun mielest oli paljo parempi. Mut youtube meni poistamaan musiikin, mikä on harmi, koska musa natsaa videoon täydellisesti... Ei tokakaa versio huono oo, tykkäsin vaa ekast viel enemmän :D Jenni ei sitä ekaa versioo lataillukkaa ees nettiin, mutta tässä tää toka versio :)

Jännitystä ja valokuvaajan arkea

Verkassa, tähän eka kiellettiin ja sit päästiin megapompulla yli
© Jasmina

Maanantaina oli siis ne stressaavat estevälikokeet. Koko aamu meni stressatessa, vaikka osasinkin pitää sen "sisäisenä", eli mielessäni olin koko ajan paniikissa, mutta ulkoapäin taisin näyttää ihan rauhalliselta. Jaksoimpa jopa rohkaista muita luokkalaisiamme ajattelemaan positiivisesti. Puunasin Vekua melkein tunnin ennen kokeita, mutta kyllä se sitten puhdas olikin. Kun viimein lähdettiin maneesille kävelemään, en tuntenut itseäni enää niin hermostuneeksi. Maneesissa eikun hevosen selkään ja verryttelemään. En sitten tiedä stressasinko itse ja tartutin sen Vekuun vai stressasiko Veku ja tartutti sen muhun vai stressattiinko vain yhdessä, mutta verkassa Veku kyttäili esteitä hirveästi ja maapuomia mennessä sai melkein pakottaa sen menemään yli, kun oli muka niin pelottavaa.

Kielto verkassa, samalla esteellä kiellettii radallaki...
© Jasmina

Esteverkassa sitten mentiin ensin kavalettia pääty-ympyrällä ja eikös me heti ekalla kerralla kielletty siihen kun alle oli ilmestynyt puomi - huih! No eikun uusi ympyrä ja vähän enemmän pohjetta peliin niin sitten pompattiin isolla loikalla yli. Ravilähestyminen ristikkosarjalle meni ihan hyvin, mutta sitten otettiin lopuksi vielä toinen pystyistä linjalla. Se oli radan korkein este, huimat 65 cm, ja sille sitten kiellettiin. Jalustin irtosi ja tasapaino meni hetkeksi, mutta en tippunut. Tässä vaiheessa ajatukseni olivat kaukana positiivisesta, hyvin alkaa kun kielletään joka toiselle esteelle jo verkassa... Päästiin kuitenkin toisella yrityksellä yli pystystäkin ja sitten alettiin itse välikokeet.

Verkassa ravilähestyminen ristikoille
© Jasmina

Olin vuorossa toisena ja yritin rauhoittaa itseäni hengittelemällä syvään samalla kun seisottiin kulmassa poissa ensimmäisen ratsukon tieltä. Kun meidän vuoromme tuli, kysyttiin haluanko hypätä verryttelyesteen. Vastasin kyllä toivoen, että saammae hypätä lävistäjällä olevan pystyn, jotta Veku saisi tutustua siihen ennen rataa. Verryttelyesteenä oli kuitenkin linjalla olevista pystyistä toinen. Niimpä hyppäsimme sen ja hienosti pompattiin yli. Se vähän rauhoitti mua ja lähtömerkin saatuamme lähdettiin suorittamaan rataa.

Puomien välissä radan alussa
© Jasmina

Ensimmäiseksi oli kaksi puomisarjaa, joiden välissä käyntiin siirtyminen ja toisilla puomeilla pitkä myötäys. Tämä meni ihan hyvin, tosin käyntiin siirtymisessä sai ottaa vähän reippaammin kiinni, kun Veku ei olisi halunnut hidastaa. Seuraavaksi oli pääty-ympyrällä kolme kertaa kavaletin yli - saman jolle kiellettiin ensimmäisenä. Päästiin kuitenkin kaikki kolme kertaa hyvin yli, ympyröiden tiet olisi vain saaneet olla paremmat ja Veku rikkoi aika monta kertaa raville välissä. Kavaletti-ympyrän jälkeen tuli ravilähestyminen lävistäjällä ristikko sarjalle. Tämä meni tosi hyvin, taidettiin jopa tulla oikeassa laukassa alas.

Kavaletti-innarit radalla
© Jasmina

Seuraavaksi tuli pääty-ympyrällä kavaletti-innarit, jotka meni ihan ok, edelleen ympyrän tie olisi voinut olla parempikin. Sitten tuli se linja. Eka este päästiin hyvin yli ja laskin yksi-kaksi-kolme-neljä-viisi-kuusi ja kiellettiin. Enkä edes ollut yllättynyt siitä. harmittaa kun kielto oli ihan vain oma syy, kun en osannut ajatella esteen yli. Mutta ei auttanut, eikun pieni kaarros ja uusi yritys, nyt muistin taas ajatella päättäväisesti, että nyt mennään yli. Puomit kyllä kolisi ja putoili, mutta päästiin kuitenkin yli.

Vähän hätäisesti, mutta puhtaasti hypätty pysty lävistäjällä
© Jasmina

Seuraavaksi oli pysty lävistäjällä, se jonka olin toivonut olevan verryttelyeste. Kiellosta ja puomien pudotuksesta vähän sekaisin en ollut tarkkana ja Veku pääsi siirtymään raviin ennen estettä, mutta laukka ehdittiin kuitenkin nostaa ennen hyppyä. Lähestyminen tuli kuitenkin vähän hätäisesti ja tultiin väärällä laukalla alas (jos oikein muistan?). Viimeisenä oli vielä pääty-ympyrä maapuomin yli, jossa jälleen tien olisi voinut tehdä huolellisemmin. Ja sitten se oli ohi.

Linjan eka pysty, josta selvittii joka kerralla hyvin
© Jasmina

Sitten alas hevosen selästä tärisevin jaloin, hevoselle loimi ja luovutin sen apulaiselle, joka meni maneesin ulkopuolelle taluttelemaan siksi aikaa kuin mulla oli itsearviointi radasta. Oman arvioni jälkeen arvioijat kommentoivat istuntaani suht hyväksi, ainoastaan välillä olen liikaa etukaaren päällä (tämän kommentin aikana tajusin, etten ollut edes ajatellut istuntaani). Kommentoitiin myös, että kielto johtui varmasti siitä, että ajattelin esteitä liikaa yksittäisinä tehtävinä, vaikka kyseessä ei ole sarja, se on kuitenkin suhteutettu linja ja kaksi estettä kuuluu tavallaan samaan tehtävään. Lisäksi Seppänen vielä kommentoi, että pitää opetella uskomaan itseensä ja mikä positiivista, ulkopuolisena mut on helppo saada uskomaan itseeni :D Arvioinnin jälkeen eikun maneesin ulkopuolelle vielä hetkeksi kävelyttämään Vekua ja sitten heppa talliin, loimitus ja jalkojen kylmäys.

Kun kaikkien näytöt oli ohi, muokattiin rata meidän jälkeisen valmennuksen vaatimiksi ja sitten autettiin viimeisiä ratsastajia hevosten hoidossa. Sen jälkeen oli loppuarviointi ratsutallin yläkerrassa. Siellä saatiin arviointi laput ja kerrottiin, että tämähän oli nyt vain osanäyttö, eikä tämä ole lopullinen arvosana mikä tästä kurssista tulee. Mikä oli hyvä, koska numero oli Tyydyttävä 1 (asteikko siis 1-3). Mutta olen itseasiassa tosi tyytyväinen, olikohan peräti viides kokonainen rata ikinä, jonka hyppäsin. Ja toinen "kisatilanteessa" (edellinenkin oli c-merkin suorituksen yhteydessä ratsastusleirillä). Ja edellisenä iltana totesin, että kunhan muistan radan ja pysyn selässä olen tyytyväinen ja niinhän kävi, joten oikeastaan olenkin tosi tyytyväinen, vaikka nyt vain ykkönen tulikin. Sitä paitsi, vain yksi meidän luokkalainen sai kakkosen, muut sai ykkösen :D Kommenteissa luki ratsastajalla istunnan kohdalla "Ajoittain liikkeen edessä, jolloin vaikutus hevoseen heikkenee", apujen käytössä "Vaikuta tehokkaammin hevosen takaosaan", keskittymisessa "Ajoittain herpaantui (:D)", kontrollissa "Vaihteli", hyppyihin mukautumisessa "Ajoittain hätäinen - kuuntele rytmiä ja nosta hevonen hyppyyn. Esteelle lähestymisessä luki yleisesti "Rytmin vaihtelusta johtuvat puutteet teissä ja ponnistusalueissa -> kielto este nro 10". Yleisvaikutelma "Rauhallinen (hassua, siltä ei kyllä tuntunut...)". Omassa arvioinnissa kommentit "Löysit joitain ydinkohtia ja teit parannus ehdotuksen -> laukan rytmin parannus". Oikeastaan ihan oikeaanhan nuo arvioinnit osuvat, eikun reeniä reeniä! :)

Väritetyt osat riimusta tehty, harmaana oleva aloitettu

Illalla oli vielä valjaskerho (joka tuntui muuten iha sika oudolta, ku koko päivän jännittämisen jälkee yhtäkkiä ollaanki iha normisti valjaskerhossa...). Siellä sain riimusta sen edellis kerralla kesken jääneen osan valmiiksi, ja toisen leauan alle tulevan hihnan valmiiksi. Lisäksi pääsin aloittelemaan toista solkiosaa. Tossa vieressä on kuva, väritetyt osat on tehty. Entistä varmemmalta alkaa tuntua, että kyllä toi riimu ennen joulua varmasti valmistuu. Kai nyt kolmessa kerrassa sen ehtii tehdä loppuun, eikö?









Tiistaina sitten ahkerana opiskelijana ajattelin tehdä koulujuttuja, jonka jälkeen bloggaisin, mutta mitenkä kävikään. Istuin vain koko illan koneella tekemättä mitään järkevää, lopulta aloin suunnittelemaan Tuntemattomasta sotilaasta kirjoitettavaa kirjallisuusesseetä, mutta flunssa oli päättänyt iskeä samana iltana, joten keskittyminen ei tosiaan ollut huipussaan. Niimpä koko ilta meni koneella lagaten, en edes muista mitä tein :D

HeC:n voittaja Allgunnens Åman

Keskiviikkona sitten tauoilla tein sen kirjallisuusesseen valmiiksi, koska illalla olisi harjoituskoulukisat, joita kuvaisin, joten en kuitenkaan illalla ehtisi. Koulun jälkeen sitten meninkin ruokailun ja pienen lagauksen jälkeen maneesille ja istuin siellä koko kilpailuiden ajan Tiian kanssa kuvailemassa. Kylmä siinä kyllä tuli ja hämmästeltiin kisojen jälkeen maneesista pois tullessa kuinka ulkona oli lämpimämpää kuin maneesisssa? Mutta kuvia tuli kyllä räpsittyä, illalla oli sitten yli 1800 kuvaa läpikäytävänä. En tosiaan jaksanut käydä edes puolia läpi, mutta oli siellä jokunen ihan onnistunutkin kuva.

Torstaina eli tänään sitten lukion jälkeen jälleen lagausta koneella, keskittyminen jälleen huipussaan kuvia läpikäydessä. Koko ajan löysin itseni facebookista tai sukupostista tai jostain, joten kuvien läpikäyminen venyi yhteentoista asti. Mutta vihdoin sain ne läpikäytyä, tässä vielä linkki mistä pääsee näkemään kaikki kuvat: http://heduli.kuvat.fi/kuvat/Nikon+D3100/23.11.2011+Harju/

KN:n voittaja Rantalan Severi

HeA:n voittaja Parma

Huomenna sitten taas kotiin lähtö <3 Muistaakseni Ellu puhui viime viikonloppuna jotain hyppäämisestä tänä lauantaina. Olisi kyllä ihan kiva, Sirillä on varmaan hypätty viimeksi joskus viime keväänä (with me :D ), joten siitä saattaa kyllä tulla aika mielenkiintoista, mutta Sirillä on kyllä kiva hypätä (kunhan sen saa esteelle). Ei joudu kovin korkeita hyppäämään kun sillä on se rungoton satula ;) (P.S. Yritin tähä loppuu löytää jotai hyppykuvaa Sirist, mut näköjää tuorein hyppykuva on lokakuusta 2010 ja se löytys tikulta jota en jaksa kaivaa esiin :D )

Jäykkää venyttelyä ja stressaamista

Tiistaihin jäätiin viimeksi, joten nyt jatketaan :)

Elikkä keskiviikkona taas lukiota ja koulun jälkeen datailua ja lagailua. Eipä sen ihmeempää. Oli tarkoituksena, että olisin muokkaillut blogin ulkoasua ja ehkä tehnyt välilehteen esittelyn itsestäni, mutta se vähän jäi. Taisin surffailla youtubessa puoleen yöhön asti :D

Torstaina taas lukiota, eipä mitään ihmeempää. Koulun jälkeen istuskelin melkein kolme tuntia maneesissa kuvailemassa, vaikka oikeasti olisi pitänyt lukea perjantain ruotsin kokeeseen (joka oli muuten myös tarkoituksena keskiviikkona, kirottu youtube... -.-). Ensin kuvailin Rimmaa ja Candya, kun harjoittelivat ensi viikon kisojen kouluratoja. Ja sen jälkeen Tiia tuli ratsastelemaan kaverinsa ylläpitohepalla Tumpilla. Tuli vissiin vähän innostuttua sen kameran kanssa, kuvia oli meinaan yli 900. Loppuilta menikin sitten kuvien läpikäynnissä ja sen ruotsin lukemisessa. Tosin (yllätys yllätys) taisi ruotsi jäädä vähän vähemmälle, kun Rimman ja Candyn kuvien jälkeen totesin, että pakko jättää Tiian ja Tumpin kuvat seuraavalle päivälle, että ehtii edes pari ekaa kappaletta kerrata ja mennä nukkumaankin suht järkevään aikaan.

Perjantaina sitten ruotsin kokeen (joka meni muuten yllättävän hyvin, ainakin ottaen huomioon lukemisen määrän) jälkeen oli 1 tunti ja 15 min aikaa ennen seuraavan tunnin alkua, joten siinä välissä ehdinkin sitten käydä loput kuvat läpi. Meinasi kyllä tulla vähän kiire seuraavalle tunnille kun kello menee niin pirun nopeesti aina noilla tauoilla. Luokkaan päästessäni tulikin sitten yksi luokkalainen vastaan puhelimeen puhuen "joo me päästiinki jo nyt...". Hämmentyneenä menin luokkaan ja siellä toimistotäti jakeli lappuja mitä tehtäviä pitää tehdä ensi tunniksi, opettaja oli ilmeisesti sairastunut (?). Noh, siinä pohdin, että ehtisi periaatteessa tallillekin, kun niin aikaisin päästiin, mutta päättelin Ellun varmaan hoitaneen jo Sirin liikutuksen, joten en edes ruvennut soittelemaan. Niimpä hyppäsin 11.45 bussiin (joka oli minibussi ja meitä oli varmaan 40 ihmistä siellä ahtautuneena, osa käytävällä seisten... Kyl mä niin tykkään tost bussilla matkustamisesta...) ja olinkin kotona jo ennen neljää, mikä oli vähän hassua. Yleensä kun kotiin tulo koulun jälkeen venyy vähintään kuuteen, kun bussit tunnetusti kulkevat hirveän hyvin täällä korvessa. Loppuilta menikin sitten tv'tä katsoessa ja tietokoneella. Niin ja olihan äiti ostanut uusimman Harry Potter -DVD:n, joten se katsottiin, kun ei oltu sitä vielä nähty. Vähän tunsi olevansa pihalla kun se ykkösosa katsottiin joskus loppukesästä (?) ja ei ihan muistanut mitä oli tapahtunut. Mutta oli ihan ok leffa :D

Lauantaina sitten lähdettiin puolen päivän aikoihin Ellun kanssa tallille, jonka jälkeen kahdeksi Ratsutarvike Ridaajaan luennolle ratsastajan lihashuollosta. Tallilla Ellu lähti purkamaan maastopolun edessä olevaa vanhaa laidunta, että päästään polulle ilman ryteikön läpi koukkausta. Sillä aikaa mä harjailin Sirin, laitoin suitset päähän ja lähin köpöttelemään kentälle ilman satulaa. Jenni tuli notkumaan kentän viereen, joten päätin orjuuttaa sen kantamaan meille vähän puomeja. Jenni laitto meille yhen puomin pääty-ympyrälle ja ravipuomit pitkälle sivulle. Siri oli melko laiskalla tuulella, mutta eteenpäinpyrkimys kuitenkin löytyi. Yhdellä laukkaympyrällä puomin yli Siri otti aika ison loikan ja meinasin tippua, mutta harjasta roikkuen ehdin korjata tasapainon takaisin ennen alas muksahdusta :D Muutenkin laukassa Siri tuntui vähän epävarmemmalta, mutta johtuu varmaan siitä kun laukkatreeni oli kuulemma jäänyt kesällä vähän vähemmälle. Loppuun Jenni laitteli puomeja vähän korkeammaksi laittamalla kaksi puomia vierekkäin ja yhden niiden päälle. Itse tunsin olon vähän epävarmemmaksi heti, kun puomit oli vähän korkeammalla, koska Siri ei ole mikään luotettavin hyppääjä. Mutta se meni ne kuitenkin tosi hyvin, ilmeisesti kuitenkin tajusi, ettei ne mitään esteitä ollut kun vaan puomeja päällekkäin :D Ellu tuli Kasteen kanssa kentälle ja juoksutti Kastetta kanssa pariin kertaan puomikasojen yli ja sitten lähdettiin käppäilemään maastopolulle päin. Siri kun ei ole maastoillessakaan se luotettavin heppa (mm. kuskannut mut kerran kotiin ja tiputtanu matkalla ojaan, josta seuraski meille yksin maastoilukielto), olin vähän jännittynyt, mutta Siri vain mulkoili ratsastajaa pahasti, mutta käveli silti kiltisti Kasteen perässä. Jossain vaiheessa hiffas myös, että pääsee haukkailemaan ohimennen vähän purtavaa polun vierestä, jonka jälkeen tuntuikin hyväksyvän "maastoilun" vähän paremmin.

Ilman satulaa Sirillä 24.10.2011

Takasin tullessa vietiin molemmat hepat suoraan tarhaan ja lähdettiin ajelemaan Ridaajalle, mun kun piti vielä ostaa kisavaatteetki samalla reissulla, maanantaina kun on ne estevälikokeet. Löysinkin takin, plastrongin ja paidan, eli kaikki mikä välttämättä tarvitsinkin. Ostosten jälkeen olikin luento, joka oli kyllä tosi hyvä, mutta siinä lopussa käytännössä venyttelyliikkeitä harjotellessa sitä vaan tunsi itsensä aika jäykäks ku katteli notkeeta luennon vetäjää :D

Laura 29.12.2010

Siinä lähtiessä Ellu jutteli yhen meiän tallin hevosen omistajan, joka oli myös luennolla, kanssa ja samalla Noora kysäs multa, että jos joskus haluisin koittaa sen hevosta, Lauraa. Että saapa nähdä koska siihenkin tilaisuus tulee, oisha se iha jännä koittaa :D

Dina ja Nana tänään päivällä poseeraamassa <3

Sunnuntaina eli tänään oli vapaapäivä tallista, Harjuun ois pitäny päästä jo kaheks liikuttaa välikoeheppoi, mut koska en saanu mistää kyytii nii aikasin, niin ei auttanu ku mennä iltabussilla ja luottaa siihen, että Veku osaa käyttäytyä sitten huomenna. Aamupäivällä lenkkeiltiin äitin ja koirien kanssa ~6 km ja sit haettiin äitin veli meille kattomaan vesisysteemeitä, kun on paineet ollu vähä huonot. Jukka sitte opetti samalla mulleki et mitenkä se paineiden lisäys sitte hoidetaan, mutta en kyllä tiiä osaisinko tehä sitä uudestaa yksinäni :D


Sitte se oliki viideltä lähtö Porvooseen ja 17.45 bussilla harjuun (tosin bussi tuli varmaa vasta muutamaa minsaa vaille kuus). Nyt sitte hirvee stressi päällä, huomenna on ne välikokeet. Noh, ei auta ku vaa muistaa hengittää ja rauhottua, ettei vaan kaahota rataa hirveellä kiireellä läpi :)

Aina voi yrittää...

Jälleen pieniä muutoksia blogiin, nyt aion ryhtyä kirjoittelemaan blogia muustakin kun pelkästä valokuvauksesta. Pyrin yhä pitämään postaukset sellaisina, että niistä myös kuvia löytyy, mutta kirjoittelen tänne ihan arkipäiväisiä asioita omasta elämästäni. Olen tässä kuitenkin viimeiset pari kuukautta pohtinut josko jaksaisin kirjoitella blogia ja pohtinut sopivaa nimeä blogille. Nyt viimein päätin, että ainahan voi yrittää. En lupaa kirjoitella tänne päivittäin, mutta jos tavoitteeksi ottaisi vaikkapa pari postausta viikossa, niin olisin jo aika tyytyväinen :D

Noh, sitten voitaisiin vaikkapa aloittaa kertomalla viikonlopusta ja alkuviikosta. Perjantaina skippasin viimeisen tunnin koulussa, koska piti ehtiä tallille järkevään aikaan pesemään Kastetta lauantain näyttelyitä varten. Niimpä lähdin matkustamaan Loviisan kautta Ilolaan tallille. Siellä oli tarkotuksena, että olisin ratsastellut Sirin Ellua odotellessa, mutta Siri mutusteli karsinassaan heinää niin hikisen näköisenä, etten viitsinyt sitä enää lähteä kentälle kiusaamaan, kun se oli jo ajolenkillä käynyt.

Kaste Mikkelissä kasvattajan luona 29.10.2011

Ellua odotellessa hain sitten Kasteen karsinastaan ja vein pesupaikalle. Jalkojen pesun jälkeen harjailin sitä, kunnes Ellu sitten ilmestyi paikalle. Alettiin pesemään Kastetta, mistä neiti ei ollut ollenkaan mielissään. Jossain vaiheessa siltä rupes hermot menemään ja se meinas jo pariin kertaan keulasta pystyynki. Ellu ratkaisi asian hakemalla ämpäriin leipää ja leipiä raivoisasti mutustellessa sain vaavin pestyä loppuun ja saatiin loimi niskaan. Sitten ei kun neiti karsinaan ja kamoja huomiselle pakkailemaan. Siinä sivussa koitettiin saada eri osista yhdistellessä sopivat suitset Kasteelle koottua.

Kaste Ilolassa, uudessa kodissaan 29.10.2011

Jossain vaiheessa Ellu kävi Kasteen kanssa vähän harjoittelemassa esittämistä kentällä ja siellä todettiin, että kuolaimet suussa ei Kaste oikeen keskity, joten vaihdettiin irtojuoksutuksen jälkeen kuolaimettomat suitset päähän. Heti toimi paremmin. Annoin Ellulle vinkkejä hevosen esittämiseen, kun oli vähän päässyt unohtumaan mitenkä siellä näyttelyissä nyt toimitaankaan. Esittämistreenin jälkeen vietiin Kaste karsinaan ja vaihdettiin vielä kuiva loimi niskaan ja pakkailtiin viimeiset kamat ja lähdettiin kotia kohti.

Tyylinäyte ravissa, kampituksen jälkeen meni tosi hienosti

Lauantaina oli sitten herätys 5.00 ja 5.30 lähdettiin tallia kohti. Harjattiin ja puunattiin Kaste hienoksi ja pakkailtiin kamat ja heppa autoon. Sitten lähdettiin ajelemaan kohti Vermoa. Perillä Kaste lähtikin melkein heti mittaukseen ja siitä suoraan kehään - eipä jäänyt paljoa aikaa puunailla varsaa paikan päällä. Hienosti se Kaste käyttäytyi, tosin ekalla ravipätkällä lähti aika reippaasti ja kamppasi Ellun kumoon. Ei onneksi käynyt pahemmin, Ellu vain jälkikäteen naureskeli ottaneensa tuntumaa Vermoon ihan kirjaimellisesti.

Tuomareiden arvioitavana

Poseeraukset kehän jälkeen

Kaste palkittiin II-palkinnolla ja sitten eikun odottelemaan muiden varsojen arvostelua, että mihinkä sijoitutaan. Taluteltiin Kastetta puolisen tuntia lämmittelyalueella, että sai vähän katsella ympärilleen ja rauhoittua. Sitten vietiin se valjastuskatosten karsinaan, josta se heti ensi töikseen yritti kiivetä oven yli kun meinattiin jättää se sinne yksinään siksi aikaa kun haetaan vettä. Eipä sitten auttanut muu kuin Ellu jäi seuraneidiksi ja mä hain vettä.

Verryttelyalueella poseerausta

Siinä sitten odoteltiin varmaankin pari tuntia ja juteltiin naapurikarsinassa odottelevan orivarsan omistajien kanssa ja pohdittiin missä erään orin omistaja oikein on kun meinaa poika kiivetä karsinansa yli justiinsa. Omistajan tullessa paikalle, pääsi Ellu sen varsan vartiointi puuhista ja todettiin Kasteen hermostuneen sen orin metelöinnistä ja radalla hiittaavista ravureista. Siispä päätettiin lähteä taas taluttelemaan Kastetta, jos vaikka vähän rauhoittuisi. Noh, eipä se siitä paljoa rauhoittunut, pällisteli joka suuntaan ja vei sekä mua, että Ellua kuin rukkasta ja keskittyminen oli koko ajan täysin muualla kuin taluttajassa. Jossain vaiheessa kuitenkin väsyi ja rauhoittui. Samoihin aikoihin ruvettiin pelkäämään, että joudutaan lähtemään vielä messukeskukseen, sillä Kaste oli pitkään viiden parhaan joukossa. Viimeisen varsan arvioinnin jälkeen kuitenkin huokaistiin helpotuksesta, kun Kaste jäi sopivasti kuudenneksi, joten päästiin lähtemään kotia kohti. Kasteellekin ilmeisesti riitti jo tämä odottelu, sillä se seurasi kiltisti mua koppiin, vaikka tavallaan olenkin ihan vieras ihminen sille. Noh, siinä odotellessa se jo pari kertaa nosti kavion merkitsevästi lastaussillalle, että "jokos mentäs kotia?"

Poseeraamassa kameroille kehän jälkeen

Siri 29.10.2011 © Äiti

Kotona Ellu purki isänsä kanssa Kasteen kopista ja vei tavarat paikoilleen, sillä aikaa mä köpöttelin vähän aikaa kevyesti Sirin kanssa kentällä ilman satulaa. Siri meni ihan kivasti, ainoana miinuksena se, kun multa tippui raippa jossain vaiheessa ja Siri kun huomasi sen, niin vauhti loppuikin siihen. Lopulta kyllästyin hyödyttömään potkimiseen ja hyppäsin alas poimimaan raipan takaisin. Sen jälkeen mentiinkin taas niin kiltisti. Ratsastuksen jälkeen vein Sirin suoraan tarhaan Kasteen seuraksi, eipä tainnut Sirillä kauhea ikävä olla kun heti ensi töikseen irvisteli Kasteen pois portilta. Sitten eikun kotia.

Snapshot videolta 25.10.2011

Sunnuntaina pidin vapaapäivän tallista, äidin mieliksi. Yleensä käyn sunnuntainakin tallilla, jos lähtö Harjuun on vasta maanantai aamuna. Noh, tarkoituksena oli nukkua univelat sitten sunnuntaina kunnolla pois, mutta äiti sopikin ukin kanssa että tulee kymmeneltä vaihtamaan talvirenkaat ja mun pitää olla apuna. Noh, saipa edes siihen puoli kymppiin nukkua. Vaihdettiin talvirenkaat ja sitten lähdettiin ukille isänpäivää viettämään. Päätin lenkkeilyttää koiria sen verran, että muiden mennessä autolla meikä käveli koirien kanssa (okei, Laura oli mukana ukille mennessä) sekä ukille, että ukilta takaisin. Ukilla kokattiin yhdessä kalapainotteinen ateria ja jälkiruuaksi kakkukahvit. Nams! Ruokaa oli kyllä ehkä vähän liikaakin, mutta eipähän jäänyt nälkä :D

Tähti-Vekkuli "Veku"

Maanantaina sitten 8.15 bussilla kohti Harjua. Maanantai on tässä jaksossa meidän ainoa amispäivä ja tänään oli siis 12.30-16.00 esteratsastusta. Ensi viikolla on estevälikokeet (huih!), joten harjoiteltiin sitä välikoe rataa kokonaisuutena. Menin Vekulla, jolla todennäköisesti välikokeetkin menen. En ole kovin kokenut hyppääjä, joten jännitän aina todella paljon, varsinkin radan hyppäämistä. Tällä kertaa ei yhtään auttanut se, kun ennen mun vuoroa yksi ratsastajista putosi hevosen selästä sen sikaillessa ja pukitellessa kun muka pelkäsi vanhalla raviradalla menevää ratsukkoa. Tavoitteeksi ennen rataa olin ottanut, että en kiirehtisi liikaa ja koittaisin olla jännittämättä, ja vaikka rata menikin yllättävän hyvin, olin hiukan liian hätäinen. Tällä kertaa sentään kykenin jälkikäteenkin käymään radan este esteeltä läpi, kun viimeksi meidän hypätessä rataa olin vain jännittänyt niin paljon, että kun opettaja kysyi kommenttejani radasta en kyennyt sanomaan mitään. Loppujen lopuksi olen kyllä suht tyytyväinen suoritukseen ja uskon, että välikokeetkin menevät ihan hyvin.

Tosi tyylikäs piirros, mut siis noi väritetyt osat ois nyt tehtynä

Tiistaina eli tänään olikin sitten taas vuorossa ihanaa lukio-opiskelua... Eipä tapahtunut mitään erikoista, perus tylsä lukiopäivä :D Illalla tosin oli valjaskerho, jossa teen nahkariimua. Vähän tuli mokailtua kun tajusin turpahihnan menneen väärinpäin ja leikkasin yhtä hihnaa ohentaessa sen liian syvälle ja näin ollen leikkasin ~2 cm hihnasta pois. Hups :D Mutta eipä ollut onneksi mitään sen vakavampaa, eikun poskihihnaa ratkomaan sen verran, että saa turpahihnan käännettyä ja pari senttiä lyhentynyt hihna vain taitettiin normaalisti, lyhyys ei haitannut kun hihna joka tapauksessa tulee siitä kaksinkerroin. Mutta vähitellen alkaa olemaan riimu hyvällä mallillaan, onhan siinä jo niska-, turpa- ja toinen poskihihna jo valmiina, ja nyt tuo lyhennetty hihna, joka tulee siihen leukahihnasta turpahihnaan, puoliksi tehtynä. Oikein ahkera jos olen, niin saatampa jopa saada sen riimun tehtyä vielä tämän vuoden puolella! Riimun jälkeen onkin sitten vuorossa länkkärisuitsien teko Sirille, pitäis vissiin joku päivä käydä vähän googlailemassa kivoja malleja nettikaupoista :)


Ainiin, ja perjantaina kotiin mennessä siellä odotti C-ravikortti, wuhuu! Sit eiku heppa jostai alle ja ajelee raveihi. Tai sitten ei... :D

Se olikin sitten pitkä alotus uudituneelle blogille, saas nähä koska tulee kirjotettavaa ens kerralla, varmaanki viimestää ens viikolla, kun on taas viikonloppu pohdittavana ja maanantaina ne välikokeet, jaiks!