Lunta(!), paparazzin arkea ja rankkaa ammattiopiskelua

Dina ja Nana vauhdissa lumesta innoissaan <3

Tiistaina oli itsenäisyyspäivä ja oli satanut lunta! Koirat oli ihan innoissaan ja ei ois millää malttanu koko päivänä tulla sisään ja ulkona ne vaa sukelteli lumihankeen ja juoksi täyttä vauhtia ympäri pihaa <3 Harmittaa kun en älynnyt enempää kuvailla niitä, kun eilen rupesin videota värkkäämään ja jäi aika lyhyenlaiseksi kun klippejä oli niin vähän.
Päivällä katsoin tv:stä Tuntemattoman sotilaan, kun meidän piti koulussa lukea se kirja, niin totesin samantien voivani katsoa myös leffan, kun en sitä aiemmin ole innostunut katsomaan. Sen jälkeen syötiin jouluruokia (päätettiin harjoitella joulua varten, kun "piti" vähän juhlavampaa ruokaa tehdä itsenäisyyspäivän kunniaksi :D ) ja lähdettiin lenkille koirien kanssa. Lenkkeiltiin moikkaamaan ja auttelemaan äitin veljeä. Kotona sitten saunottiin ja syötiin herkkuja ja katseltiin tv:tä loppuilta.

Keskiviikkona oli aamulla lähtö Harjuun. Tai oikeastaan sinne olisi pitänyt lähteä jo tiistai-iltana, mutta koska matkahuollon sivuilla ei lukenut, että harjun bussi kulkisi normaalisti (vaikka todellisuudessa kuitenkin olivat varautuneet jatkamaan Haminasta Harjuun asti...), päädyin skippaamaan keskiviikon ensimmäisen tunnin. Sovin kuitenkin opettajan kanssa, että korvaan sen huomenna, kun meillä on lukujärjestyksessä tyhjää ja Seppäsellä ykkösten juoksutustunti.
Loppupäivä olikin aika teoria painoitteista, kun eka oli kemiaa ja sen jälkeen ruokinnan suunnittelua. Meillähän ei ole lukiota tässä jaksossa ollenkaan, eli nämäkin olivat amispuolelta, mikä oli ihan kiva kun pääsee vaihteeksi heppateoriaakin opiskelemaan :)
Illalla lupauduin auttamaan Rimmaa Candyn juoksutuksessa, kun Candy oli lomaillut koko pitkän viikonlopun. Rimma halusi irtojuoksuttaa, joten piti odotella, että maneesi tyhjenee. Niimpä siinä välissä ehti Tiiakin pyydellä mut mukaan kuvailemaan Ilkeä. Mentiin Ilken kanssa maneesille ja se olikin jo tyhjä, joten Tiiakin päätyi sitten irtojuoksuttamaan. Ilke oli aluksi ihan sen oloinen, ettei halua juosta ollenkaan, käveli vain laiskasti ja hölkkäili. Jossain vaiheessa se sitten kuitenkin innostui ja sitten löytyikin sellaista vauhtia, ettei edes kamera pysynyt mukana :D
Maneesilta kävelin Tiian ja Ilken mukana Hukkasen tallille asti ja jatkoin siitä alas Kaisan tallille Rimman ja Candyn luo. Ja Kaisan tallilta käveltiin takaisin maneesille. Noh, tulipa lenkkeiltyä :D Candyn juoksutusta olikin kiva katsella, niin hienoa liikettä siltä löytyi. Ei olisi edes uskonut samaksi hevoseksi, kun katseli sen liitoravia ja -laukkaa. Wau!

Til-t Adelheid "Ade" vauva masussa 05/2011

Torstaina oli aamusta juoksutustunti, mutta harjoiteltiin letittämistä. Mä, Niina ja Rimma letiteltiin Aden harjaa, jota kyllä sai nyppiä aika paljon, sen verran paksu oli. Adella olis kyllä varmaan aika makee harja, jos sen antas kasvaa pitkäks, sen verran paksu se kyllä oli. Reilu nyrkin kokoinen kasa harjaa siltä jaksettiin nyppiä, mutta ei se kyllä paljoa siitä ohentunut. Ei niistä sykeröistäkään siis kovin taidokkaita tullut, mutta ainakin opittiin tekemään häntäletti ja otsatukan letti siistimmin, kun mitä aiemmin oltiin opittu.

Til-r Ermitash "Eki" 08/2011

Juoksutustunnin jälkeen oli ratsastusta, Katri Korven piti pitää meille tunti, mutta ilmeisesti oli tullut jokin este, koska Kati Henttinen sen meille lopulta piti. Saatiin itse jakaa hevoset, ja päätin pyytää Ekiä, jonka muistelin olevan vähän laiska, mutta kuitenkin ihan kiva. Noh, muistin väärin... Se oli ihan järkyttävää, hevonen ei liikkunut mihinkään ja tuntui, ettei eteenpäinvievistä avuista ole mitään hyötyä. Se hevonen ei vain yksinkertaisesti liikkunut. Tunti oli kyllä tosi hyvä ja jos ei kaikki huomio olisi mennyt hevosen eteen ajamiseen, olisi tunnista voinut saada paljonkin irti. Aiheena oli asetus ja taivutus. Henttinen osasi selittää asiat tosi ymmärrettävästi ja vaikka hevonen olikin aika järkyttävä, tunti tuntui kerrankin hyödylliseltä.

Ruokailun jälkeen meidän lukujärjestykseen oli merkitty ammattiosaamisen näytön seuraaminen, mutta koska meidän luokkalaiset, joiden näyttö siellä oli, eivät halunneet yleisöä, meidät oli vain sysätty Malaskan vastuulle, että hän keksii meille tekemistä. Eka tunti menikin pohtiessa ohjaajan ja ratsastajan huomioon otettavia asioita esteradalla. Sinänsä ihan järkevää, joutui ihan kunnolla pohtimaan kun ei Malaska tuntunut koskaan olevan täysin tyytyväinen vastauksiimme. Toiselle tunnille meidän piti rakentaa esterata pk09:lle, joilla olisi huomenna näyttö. Rata oli sama, joka meillä olisi keväällä loppukokeissa edessä. Siinä rataa katsellessa totesin sen olevan melkein samanlainen kuin rata 1, joka hypättiin välikokeissa. Ainoana haasteena koen 80 cm okserin ja jumppasarjan. Okserin ihan vain sen kokonsa takia, jumppiksen sen takia kun olen aina kammoksunut innareita ja sarjoja nyt yleensäkin. Mutta uskon kuitenkin, että noista kahdesta se on se okseri joka loppupeleissä enemmän tuottaa päänvaivaa.
Illalla menin vielä kuvailemaan Sofiaa ja Sevveä, kun Malaska piti heille tuntia. Menivät tosi hienosti, vaikka mut tilattiinkin kuvaamaan vasta viimeistä puoli tuntista, etten alkuverkkoja edes nähnyt :D

Perjantaina sitten kymmenestä kahteen teoriapläjäys, ensin kemiaa ja sitten ruokinnan suunnittelua. Ja sitten eikun kohti kotia. Bussissa tulin pohtineeksi tippumisiani ja oikeastaan se lähtikin siitä kun rupesin miettimään kuka oli ensimmäinen hevonen jolta tipuin. Kotona sitten tarkastelin vanhoja ratsastuspäiväkirjoja ja totesin, että jos en ensimmäisen vuoden aikana ole tippunut kertaakaan (ekalta vuodelta ei ollut päiviksiä), ensimmäinen tippumiseni oli kun Welsh-poni Eetu pukitti mut selästä innostuessaan kentällä lumesta. Päätinkin, että jossain vaiheessa voisikin tehdä ihan oman postauksen tippumisistani, joten empä kerrokaan enempää :)
Porvoosta kotiin menevässä bussissa oli eräs saman tien varrella asuva nainen, jonka mies tuli hakemaan häntä bussipysäkiltä ja heitti samalla mutkin kotiin. Eipä tarvinnut enää täristen kävellä kilometriä kotiin, kun tuli jo täristyä ~15 min harjussa bussipysäkillä, ~5-10 min haminassa bussia odotellessa ja reilu ½ tuntia Porvoossa bussia odotellessa. Loppuilta menikin jälleen tv:tä katsellen ja löhöillen.

Siri ylätallin käytävällä 2010

Lauantaina oli edelleen tuulista ja satoi. Päätettiin kuitenkin Ellun kanssa lähteä tallille "nauttimaan raikkaasta talvisäästä". Siri olikin muuttanut ylätalliin, kun tallille oli muuttanut kaksi uutta hevosta, joiden omistaja ei ollut innostunut ajatuksesta pitää hevosiaan eri talleissa. Niimpä Siri asustaa nyt Kasteen vieressä. Ellu jäi järjestelemään satulahuoneeseen Sirin tavaroita Kasteen tavaroiden sekaan ja mä lähin hakemaan Kastetta tarhasta. Tarkotus oli, että oisin käyny sen jalat pesemässä ja sit oltas vähän taluteltu sitä pihalla ja pohdittu uskaltaako sillä lähteä ajotreeniin, vai eikö pysy ilman kenkiä pystyssä. Siri otti kuitenkin vähän pulttia tuulesta ja siitä, että kaveri vietiinkin pois ja rupesi jotain riekkumaan tarhassa juuri kuin olin Kasteen saanut ulos. Kaste päätti ottaa hatkat ja lähti vaan jyräämään alatallille päin. Yritin ensin roikkua mukana, mutta kun naru vain liukui kädessä, niin ei auttanut kun katsella kuinka naru sujahti käsien välistä Kasteen perään. Ei se onneksi kauas lähtenyt, jäi vain pyörimään alatallin ja tarhojen läheisyyteen. Kerran jo sainkin sen kiinni, mutta teki taas samat temput ja jälleen naru vain liukui kädestä. Lopulta Ellukin tuli paikalle ja sai sen lopulta kiinni ja vei kentälle vähän päästelemään höyryjä. Tulipahan ainakin todettua, ettei pystyssä pysymisessä ole mitään ongelmaa, sen verran se kuitenkin riehui. Niimpä Ellun isä kun lähti valjastamaan Siriä, me valjastettiin Ellun kanssa Kaste. Sitten lähdettiin taas samalla kokoonpanolla ajelemaan, eli mä ajelin Sirillä kisakärryillä, Ellu talutti Kastetta, joka veti koppakärryissä Ellun isää. Sirillä tuntu olevan aika paljon virtaa, viimeksi sovittiin, että vähän voi komentaa Siriä kävelemään reippaammin myös tallilta poispäin niin ei Kasteella mene herne nenään kun kaveri laahustaa edessä niin hitaasti. Eipä tarvinnut kun kerran tallin pihalla hoputtaa ja koko loppulenkki menikin melkeinpä jarrutellessa. Hyvin Siri kuitenkin käynnissä pysyi, mutta varsinkin kotiin päin kun vauhti kiihtyi entisestään alkoi Kaste jäädä aika paljonkin jälkeen. Mutta pääsivätpähän harjoittelemaan myös vähän pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä kun me Sirin kanssa keskusteltiin paikalla seisomisesta. Ja loppulenkistä ottivat Kasteen kanssa pari pientä ravipätkääkin, että saivat Sirin kiinni.

Siri porkkanaa kerjäämässä 02/2011

Tallilla riisuttiin Siriltä valjaat ja vaihdettiin kuolaimettomat suitset päähän. Päätin mennä kentälle kokeilemaan jos siellä ei niin pahoja tilsoja tulisi, kun nyt maastossakin pärjättiin suht vähillä tilsoilla. Siri ei malttanut keskittyä ollenkaan ja tuntui kun olisi ratsastanut aikapommilla joka vain odottaa räjähtämistä. Ellu kun tuli kentälle, sanoin asiasta ja Ellu totes "No sithä se pitää tehä vähä hommii maastakäsin". Niimpä tulin alas selästä ja otettiin suitset pois ja ajettiin Siri liikkeelle. Näytti tosi huvittavalta kun Siri päätti oikein korostaa sitä, ettei sitä kiinnosta kuunnella meitä kulkemalla pää koko ajan ulospäin käännettynä. Jonkun aikaa juostuaan kuitenkin alkoi sisäkorva kääntyä meitä kohden "Perhana, tässähän joutuu töihin... Pitäsköhä noita sittenki kuunnella...". Meidän irtojuoksutukset kuitenkin loppui, kun kentälle tuli toinen uusista hevosista. Todettiin kuitenkin Sirin kuuntelevan vähän paremmin, joten ensin taluttelin sitä vähän aikaa ja testailin onko ponski kuulolla, ja sitten kiipesin selkään. Tehtiin aika paljon pysähdyksiä ja etu- ja takaosan käännöksiä sekä väistöjä, ettei jätetty Sirille paljoa aikaa keksiä tekosyitä olla kuuntelematta. Ajoittain se alkokin kulkea tosi kivasti, mutta päätettiin kuitenkin lopettaa aika pian, kun tavoitteena oli kuitenkin saada vaan se huomio takas ratsastajaan. Ja toisaalta asiaan vaikutti myös iso tilsa, johon Siri meinas jo kompastuaki ravaillessa. Hoidettiin ponski pois, järjesteltiin vielä vähän tavaroita satulahuoneessa ja sit lähettiin kotia.
Kotona saunottiin ja löhöiltiin tv:n edessä herkkuja syöden, kuinkas muutenkaan :P

Sepe kerjäämässä 09/2011

Sunnuntaina lenkkeiltiin taas kylän toiselle puolelle, tällä kertaa ukkia ja Sepe-koiraa moikkaamaan. Ja Jukan kotiuduttua veljen luota käytiin tietty myös Jukkaa moikkaamassa ja auttelemassa. Kotona syötiin ja kateltiin tv:tä, kunnes oli aika lähteä bussille ja kohti Harjua. Bussimatka suju melko nopeesti torkkuessa, Museotie (jota pitkin bussi kulkee harjuun) on vaa nii hirveen mutkanen et vähemmästäki tulee huono olo, saati sitte ku pari penkkiriviä eteenpäin yks harjulainen sitte oksens sinne bussiin. Ihanaa...
Harjussa odottikin iloinen yllätys - netti ei toiminut... Aluksi pelailin pasianssia ja toiveikkaana vilkuilin joka toinen minuutti josko se nettiyhteys olisi tullut, mutta ei. Niimpä lopulta aloin tekemään koirista videota, kun sitä on tullut suunniteltua jo monta kuukautta. En sitä kyllä valmiiksi saanut, kun lopulta meni hermot kun ei oikein materiaalit natsannutkaan. Noh, ehkä joskus jaksan taas keskittyä jatkamaan sitä :D

Tänään maanantaina päästiin (lue=jouduttiin) ekaa kertaa Virojoen lukiolle, kun meillä alkaa nyt vanhojen tanssien treenit. Mä en aio tanssia, koska oon aina inhonnut tanssimista, joten osallistun vaan kurssille, koska se on se yksinkertasin tapa suorittaa se. Selvispä viimein meidän luokkaa niin kovasti askarruttanut parien puuteki, kun lukiolla oli yhtä lukuunottamatta kaikille parit. Pientä pettymystä oli kuitenkin havaittavissa, kun ei kaikkia parit ihan miellyttäneet. Mun hommaks ite juhlassa laitettiin valokuvaus, pitäs vissii kattoo jos sais joltain videokameran lainaan, kun en kauheen mielelläni kuitenkaan tolla järkkärillä rupeis pitkiä videopätkii kuvailemaan. Kyllä se kuitenki sen verran painaa, että ilman jalustaa voi olla vähän vaikee saada kuvaa pysymään vakaana. Mutta katotaan nyt.
Sitten kymmeneltä takas Harjuun ja taukoa 12.30 asti. Sitten ruokinnan suunnittelua kahteen asti ja loppupäivä itsenäistä opiskelua. Oli kyllä niin rankka koulupäivä, ettei mitään rajaa...

Siis värittämättömät osat vielä tekemättä

Illalla oli kuitenki valjaskerho ja nyt vaikka kädet vähän hellänä ja pienillä naarmuillaki (onnistuin kakski kertaa pistää itteeni naskalilla :D ) oon tosi tyytyväinen, kun nyt voin sanoa varmasti saavani riimun ens viikolla valmiiks. Koska jäljellä on enää toinen turparemmin alapuolen hihna ja leukahihna (ohessa jälleen hieno kuva). Olin myös ylpee itestäni, kun päätin tunnin alussa häiritä opettaja mahollisimman vähän mun työtä koskien, koska kaikki oli jo sellasta mitä olin jo aiemminki tehny. Vaan muutaman kerran kävin näyttämässä hihnoja ja varmistamassa, että olin tehny kaiken varmasti oikein. Muuten olin koko tunnin omatoiminen. Pitäs vissiin alkaa käydä jo läpi nettikauppoja ja kattelee hyvii mallei länkkärisuitsille, jotka teen seuraavaks Sirille :) Mut niistä lisää sitten kun on ajankohtasta :)
Huomenna olis sitte aamusta varustehuoltoo ja sen jälkee juoksutusta. Loppupäivä oiski vapaata, mut meen korvaamaan sen Seppäsen juoksutustunnin, jonka olin poissa sillon viime keskiviikkona. Eli ensin on juoksutusta oman luokan kanssa ja ruokailun jälkeen lisää juoksutusta, mutta ykkösten kanssa :D