Too maastomopona

Aika kuluu hurjaa vauhtia ja tietokoneella ei ole (mukamas) aikaa istua sen vertaa, että blogiin ehtisi raapustaa kuulumisia. Nekin kerrat, kun olen koneen avannut aikeina kirjoittaa blogiin, on lopulta kuluneet selaillen nettikauppojen valikoimista, mitä olisi kiva ostaa Toolle, jos olisi rahaa. Ärsyttävä Facebook, kun etusivu täynnä heppakauppojen tarjousmainoksia, joista ei voi olla klikkaamatta. Onneksi olen kuitenkin pysynyt vahvana, enkä toistaiseksi ole tullut ostaneeksi mitään, vaikka hyviä tarjouksia on ollutkin.

Muistakaa heijastimet! Mekin käytetään, vaikka maastotiet onkin merkattu ratsastusreiteiksi ja siellä ei autoja pahemmin liiku. Mielummin muutama ylimääräinen, kun turhat vaaratilanteet!

Eräs tallilainen lähetti näin mieltä ylentävän kuvan hevosestani, jonka juuri edellisiltana pesin puhtaaksi :D

Too on liikkunut viime aikoina melko aktiivisesti, 4-5 kertaa viikossa. Lähinnä ollaan liikuttu ratsain, vain pari lenkkiä ollaan menty ajaen. Too oli onnistunut hankaamaan häntäruotonsa auki, joten ollaan vältelty häntäremmin käyttöä. Niimpä ajolenkit saavat odottaa sen aikaa, että saadaan häntä paranemaan kunnolla. Ratsain ollaan menty maastossa reippaita laukkavetoja, vähän maltillisempia laukkapätkiä, pitkiä käyntimaastoja ja jonkin verran ollaan rämmitty metsässäkin. Too tykkää hirveästi mennä umpimetsässä, vaikkakin vauhtia saa toppuutella jonkin verran. Hassu hevonen matelee tietä pitkin, mutta metsään kääntäessä vauhti kiihtyy ja hyvä ettei hepsu mene nenälleen. Nätisti se hidastaa kyllä vauhtia fiksummaksi, kun ottaa ohjat käteen. Toinen Toon suosikki on reippaat laukkavedot, laukkapohkeista se lähtee kuin ammuttuna ja korvat niin pystyssä. Nykyään on jäänyt onneksi pukit laukannostoista pois, sen sijaan kiukkupukkeja satelee, jos mamma kehtaa pyytää hidastamaan laukkaa. Protestipukkien, pään viskomisten ja luimimisten jälkeen laukka yleensä kyllä hidastuu, mutta onhan se nyt tylsää laukata hallitusti, kun olisi niin paljon kivempaa juosta täysiä :D

"Voi kun olisi kiva karauttaa täyttä laukkaa!"

Viime viikolla Too oli onnistunut telomaan otj vuohisen ulkoreunan johonkin ja vaikka haava oli pieni ja siisti ja näytti olevan jo paranemaan päin, alkoi jalka kuitenkin turvottelemaan ja lämpöilemään. Kuratarhat eivät tietenkään auta asiaa. Noh, siirryttiin käyntiliikuntaan, jolloin nesteet laskivat hyvin. Lisäksi pesin ja kylmäilin jalkaa huolellisesti koko viikonlopun. Tänään jalka näytti jo tosi hyvältä, joten ehkä me selvittiin tällä kertaa näin vähällä. Too kuitenkin tiputti puolet vtj kengästään lauantaina, joten se saa nyt pitää vapaata kengitykseen saakka. Huomenna pitäisi kengittäjän tulla ja Too saa hokkikengät jalkaansa. Huh, hirvittää jo valmiiksi, miten paljon se onnistuu tänä talvena itseään telomaan hokkien kanssa. Onnea on omistaa sählä hevonen :D

Alla vielä video, jossa on joitain kännykällä kuvattuja videoklippejä meidän lenkeiltä. Tässä vielä linkki mobiilikatsojille.