Viitisen vuotta sitten maisema näytti tältä. Kuvassa Toon emä Goldi Too masussaan.
Tänä vuonna lumesta ei tietoakaan. Eikun masentavaa kuraa ja rapaa kaikkialla. Hevoset saa työntää puoliväkisin kuratarhoihin ja ne vain möllöttävät portilla koko päivän odottaen sisään pääsyä. Ja joka päivä sataa, jolloin hevoset on pakko loimittaa. Plaah...
Toon kanssa ollaan reenailtu ajaen. Joka lenkillä tuijottelen vainoharhaisena sen oikeaa takajalkaa, jota se edelleen vääntää sisäänpäin. Eilen lenkki jäi lyhyeksi, kun Too meni niin epäpuhtaana, että näytti kuin otj olisi laukannut koko ajan. Takaosan lihaksetkin alkavat muuttua eriparisiksi, kun Too liikkuu väärin.
Satulan sain muokattua romaanin avulla taas sopivaksi, mutta jotenkin ratsastusintokin on nyt jäissä. Ja Toon jatkuva pukittelu kiukuttaa. Ehkä pieni mietintätauko on paikallaan.
Too saa pitää nyt pienen hengähdystauon. En tiedä kuinka pitkään, mutta tässä tilanteessa on itselläkin motivaatio nollassa. Ehkä pakkaskelit toisivat motivaation takaisin. Niitä odotellessa...
Too sentään on tykännyt, kun on päässyt taas enempi kärryjen edessä kulkemaan.
Ja kävihän meillä jonain päivänä aurinkokin kylässä. Mitä nyt lenkin lopuksi taivas repesi ja loppupäivän satoikin kaatamalla...
P.S. Kuuluu meille jotain positiivistakin: käytiin pyörähtämässä viikonloppuna kentällä ja otettiin ekat laukat aitojen sisällä. Alkuun laukat oli aika köyrypukkipainotteisia, mutta niin nätit laukat tuli loppuun, eikä kaahotuksesta tietoakaan!
Eräällä lenkillä törmättiin kolmen ratsun porukkaan ja ensimmäinen asia, mitä huikkasivat oli "Onpas sulla kaunis hevonen!" <3
Tässä osassa katsellaan kuvia 1-vuotiaasta Toosta. Kuvat ovat vuoden 2012 aikana otettuja. 1-vuotiaana Too eleli pihatossa emänsä ja Titus-ponin kanssa. Päivisin puolisisko Roo tarhasi niiden kanssa. 2011 syksyllä aloin liikuttelemaan Siriä, joten Goldin ja Toon kanssa en ehtinyt enää touhuta. Kävin niitä kuitenkin säännöllisesti rapsuttelemassa ja Too osui usein kameran eteen.
Talvella pihatossa seisoskelusta kertyi varsalle hurjasti energiaa, joten aina silloin tällöin lauma vietiin toiseen tarhaan vähän juoksentelemaan. Ja silloin vauhtia riitti! Eräänä tammikuisena päivänä satuin kameran kanssa tallille juuri, kun laumaa oltiin viemässä tarhailemaan. Too oli juuri saanut talvipakkasia varten uuden loimen sovitettavaksi, joten täytyihän se jättää kuviin päälle. Ja loimea esiteltiinkin oikein ylpeänä!
Roo ja Too 8 kk
Tytär ja äiti sekä taustalla Roo
Puolisiskokset
Hienoin <3
Too 9 kk ja emänsä Goldi
Too 10 kk
Kesällä oli jälleen aika päästä laitumelle. Edellisenä kesänä tallin shettisvarsa Rolla (vuoden vanhempi) opetti Toon kulkemaan lankojen ali lohkosta lohkoon. 1-vuotis kesällä Toolla alkoi kuitenkin olla kokoa sen verran, ettei lankojen ali limboaminen ollut enää yhtä helppoa. Siitä huolimatta Too onnistui aina silloin tällöin keplottelemaan itsensä naapurilaitumelle ja näin ollen tutustui kaikkiin tallin hevosiin. Parhaiten se kuitenkin viihtyi vanhempien herrasmiehien: Leevi 17v, Poku 25v ja Leevi 23v seurassa. Itse en kesällä käynyt tallilla paria kertaa enempää, mutta silloin oli aina kamera mukana.
Too 1v 2 kk
Rolla 2v ja Too 1v 2 kk
Too 1v 2 kk ja Leevi 17v Niin pikkuinen Too, nykyään Leevi on ainakin 15 cm matalampi Toota :D
Leevi 17v ja Too 1v 2 kk
Titus, Too ja taustalla Poku
Kaunokainen <3
Too ja Tiitu
Syksyllä oli taas aika palata pihattoon talveksi. Samalla alkoi eskari: syyskuussa Too sai ekaa kertaa suitset päähänsä ja kaipa sitä jokunen kerta talvella ohjasajettiinkin. En osaa sanoa tarkasti, kun en mitään kuvatodisteita ensimmäistä suitsitusta lukuunottamatta löytänyt. Enimmäkseen talvi meni kuitenkin kasvaessa - ja huomiota kerjätessä. Too keksi, että kun nostelee etujalkaa riittävästi ja sotkeutuu lankoihin, saa ihmisiltä huomiota. Niimpä tämä veijari oli jatkuvasti langoissa jumissa. Ja tietenkin aina silloin tällöin myös aidan toisella puolella. Siinä vaiheessa Too oli minun mielestäni lähinnä kiusankappale ja hirveä riesa, jota sai olla koko ajan vahtimassa. Kentällä ratsastuksestakaan ei meinannut tulla mitään, kun koko ajan sai keskeyttää ja käydä pelastamassa varsa langoista tai palauttamassa se oikealle puolelle niitä.
Sellainen oli Too 1-vuotiaana. Harmittavasti en tullut puuhanneeksi sen kanssa mitään enempää, niin en muista enempää sen toilailuja. Suloinen ja ärsyttävä kiusankappale, ovat päällimmäiset muistot niiltä ajoilta Toosta :D
Tässä olisi toinen osa Tarinoita Tuutikista -erikoispostaussarjasta. Ensimmäisen osan pääset lukemaan tästä. Edellisessä osassa muisteltiin aikaa ennen Toota, tässä osassa olisi luvassa kuvapläjäys Toon ensimmäisestä puolesta vuodesta. Kolme videotakin löysin youtuben kätköistä, joten myös elävää kuvaa on mukana. Postauksen kuvat ja videot ovat ajalta touko-lokakuu 2011.
Too syntyi siis 30.5.2011. Se asusteli emänsä kanssa pihatossa ja ruohon alkaessa vihertää pääsi se päivittäin myös laitumelle. Too on ollut pienestä pitäen rohkea ja reipas varsa, se ei ole ujostellut ihmisiä koskaan. Goldi suojeli sitä alkuun todella paljon ja minäkin sain kerran hampaista, kun erehdyin seisomaan liian lähellä hänen vauvaansa. Hevoskavereista Toon paras kaveri oli shettis ruuna Titus, joka asui Goldin kanssa pihatossa talven ennen Toota. Roo oli myös todella kiinnostunut varsasta, mutta Goldi piti huolen, ettei Roo päässyt liikaa komentamaan vaavia.
Too päivän ikäisenä
Too viikon ikäisenä
Too kolmeviikkoisena
Hirweesti kutittaa <3
Nimeä Toolle mietittiin todella pitkään. Marialla on yleensä ollut tapana sisällyttää kasvattiensa nimiin qui (esim. Quintana Roo, Luquikee, Zillion Zequina...), mutta Marian toiveissa oli keksiä sellainen nimi, joka muistuttaisi myös Tikusta, jonka kuoleman vuoksi Maria päätti Goldin astuttaa. Nimipää kuitenkin ammotti tyhjyyttään ja kaikki nimet tuntuivat vain epäsopivilta vauvalle. Nimiehdotuksia pohdittiin nettiä selailemalla, sanakirjoja lueskelemalla ja jopa ruokakaupassa tuotteiden nimiä lueskelemalla :D Pitkään harkittiin nimeksi Top Notch eli paras, mutta jotenkin sekään nimi ei tuntunut istuvan varsalle. Jossain vaiheessa kesällä Maria kävi risteilyllä, jossa oli muumi teema ja siellä Marian silmiin osui Tuutikki-hahmon englannin kielinen nimi, Tooticky. Ja se oli sitten siinä, sehän sopi varsalle kuin nenä päähän ja niimpä se ristittiin Tootickyksi.
Too ensimmäistä kertaa laitumella kuukauden ikäisenä, alempana myös video laitumelta
Heinäkuun lopussa Too alkoi pikkuhiljaa vaihtaa varsakarvaansa. Hämmästykseksemme alta tulikin miltei mustaa karvaa ja vaalea ruunikkoväri muuttuikin tummanruunikoksi. Karvan vaihto alkoi päästä ja viimeisenä vaihtui jalkojen karvat. Toon jalat olivatkin aika vinkeän näköiset, kun jaloissa oli sekaisin sekä vaaleaa, että tummaa karvaa. Tumma väri sai Toon näyttämään ihan eri hevoselta ja jos en tietäisi näissäkin varsakuvissa esiintyvän Too, niin en varmasti edes tunnistaisi sitä samaksi. Olen kyllä ennenkin kuullut, että varsakarvan vaihtuessa, voi varsan väri muuttua (ja niin kävi myös tallin edellisvuotiselle Rolla-shetuvarsalle), mutten olisi ikinä kuvitellut, että väri voi muuttua noin paljon. Ei sillä, onhan tuo vauva-Too ihan söpön värinen, mutta kyllä tuo nykyinen tummanruunikkoväri puhuttelee minua enemmän :P
Tumma Too maitobaarissa kolmen kuukauden iässä
Jalat eivät vielä ehtineet mukaan karvanvaihtoon
Too ja naapurin ihana Leepu-setä
Too ja paras kamu Titus
"Leikkisit nyt vähän mun kanssa, jookos?"
Too raukka joutuu vielä nykyäänkin pitkien koipiensa takia syömään tässä asennossa ;D
.JPG)
.JPG)
.JPG)
