Kevät, tule jo!

Kyllä aika menee taas hurjan nopeasti, viimeisestä kuulumispostauksestakin on jo yli kaksi viikkoa. Viime päivinä ei ole tullut edes kännykällä räpsittyä kuvia, joten tässä postauksessa niitä on todella niukasti. Itselläni on jo pidemmän aikaa ollut hirveä valokuvaus inspis, mutten kuitenkaan ole saanut aikaiseksi mitään lähteä kuvailemaan, kun ulkona on kuitenkin vielä niin tylsän näköistä, kun missään ei ole vielä vihreää. Kevättä odotellessa...

Joitain leskenlehtiä on sentään tullut bongailtua, eli eiköhän se kevät sieltä pikkuhiljaa tule

Sirin kanssa tuli kuukausi kävelyä täyteen, joten nyt ollaan alettu lisätä liikuntaa pikkuhiljaa. Edelleen mennään kevyesti ja vain maastossa, koska akuutti vaihe ei ole vielä ohi. Sirillä vain on niin hirveästi virtaa, että on helpommin sanottu kuin tehty myös pitää ne lenkit kevyinä. Kyllä se muutamana päivänä on ollut varsin jäykkä edellisen päivän lenkin jäljiltä, kun on päässyt kiihdyttelemään luvattoman paljon.
Mutta kyllä oli Siri onnellinen, kun pääsi ekaa kertaa kuukauden kävelyn jälkeen laukkaamaan. Yleensä se ei millään malta jättää väliä Kasteeseen, vaan tulee koko ajan turpa kärryissä kiinni, mutta nyt se hidasteli tarkoituksella vauhtia, että pääsi laukkaamaan Kasteen kiinni. Ja koko ajan tarjosi laukkaa ja ilme oli niin onnellinen, kuin vain hevosella olla voi <3

Kuva joltain käyntilenkiltä Sirin kanssa, enää ei ole onneksi näin paljoa lunta maassa :D

Kasteen kanssa ollaan pari kertaa viikossa aina harjoiteltu ratsuhommia, muuten se on liikkunut ajettuna. Viimeisimmällä ratsukerralla Kaste meni jo hurjan paljon paremmin, kuin aiemmin. Kyllä se sieltä pikkuhiljaa suoristuu ja turparemmin kanssa tosiaan ohjasavutkin menevät perille. Laukannostotkin se alkaa pikkuhiljaa hiffaamaan, viimeksi en edes muistanut, että se oli vasen kierros, johon laukat nousevat hankalasti, koska sillä kertaa ne nousivat aivan yhtä hyvin, kuin oikeallekin. Hieno Kaste!
Viime perjantaina Kaste pääsi hiitille Loviisaan. Mentiin samalla kyydillä, kuin Laki. Hienosti se Kaste meni ja esitteli oikein lennokasta raviakin, vaikka sports trackers väittikin vauhdin pysyneen kovimmillaankin vain 2 minuutissa. Kyllä se Kaste tarvitsisi hiittikaverin, niin voisi vauhtia lähteä vähän enemmänkin. Kyllä se alkuun tuntui aika pirteältä, kun näki Lakin ja Lakin hiittikaverin, mutta kun ei Kaste pysy lämminveristen perässä, niin pidin tarkoituksella vähän reilumpaa väliä. Ja lopuksi, kun yritin kavereiden näkymistä käyttää hyväksi reippaammassa pätkässä, oli Kaste jo luovuttanut sen suhteen ja yritti vain hirnumalla pyytää kavereita odottamaan. Loppuun Trude tuli ajelemaan Lakin kanssa meidän rinnalle vähän hölkkää. Kaste ei ihan ymmärtänyt rinnakkain juoksemista ja kyseli koko ajan, että eikös hänen kuuluisi juosta kaverin perässä. Hienosti se kuitenkin meni ja peräkkäin mentäessäkin lisäsi aika hyvin pontta askeleeseen, kun Laki edellä lähti reippaammin.

Kaste hiitillä Loviisassa, pysäytyskuva videolta, jonka Matti otti

Vaavin kanssa ollaan treenailtu ahkerasti kentällä. Pääosin treenit on menneet hurjan hyvin ja olen saanut olla Vaavista oikein ylpeä. Toissa sunnuntaina satuin tallille samaan aikaan Pian kanssa ja Pia sitten ehdottikin hyppäämistä. Vaavi hyppäsi oikein hienosti, vaikka olikin vähän laiska nostamaan jalkojaan. Aika maahankaivettujahan ne esteet olivat, mutta se oli kuitenkin vasta toinen hyppykerta selästä, joten siihen nähden meni oikein hyvin. Tosin lämmitellessä Vaavi näki mörköjä kentän pohjassa ja aivan yhtäkkiä teki kumman pukkiloikan, jossa mulla lähti jalustinkin jalasta. En edes ehtinyt tajuta, mitä tapahtui ja jäätiinkin Pian kanssa molemmat tuijottamaan Vaavia suu auki, että mikäs loikka tuo oli. Lopulta tultiin siihen tulokseen, että Vaavi pelkäsi varmaan hukkuvansa kavionjälkeen, jossa oli vettä, koska joka kierroksella sen jälkeen samassa kohdassa piti kytätä maata. On ne välillä vähän hölmöjä eläimiä :D
Viime päivät ollaan Vaavin kanssa tehty harjoitukset kentällä portti auki, mikä oli alkuun Vaaville suuri järkytys. Kolmantena päivänä alkoi sujua jo aika hyvin, eikä avonaista porttia tarvinnut enää joka kerta mulkaista. Loppukäynnit ollaan yritetty mennä kävelemään maastoon. Ekalla kerralla päästiin tosi hienosti pysähtymättä n. 300 m tallinpihasta, jolloin päätin, että tämä riittää, kun meni niin hienosti. Seuraavana päivänä päästiin n. 50 m pysähdellen ja peruutellen jatkuvasti. Noh, harjoitukset jatkuu, ehkä me vielä joskus päästään Vaavin kanssa pitempikin matka :D

Täytekuvaksi vanha kuva Vaavista
© Jenni Wallin

Nyt mulle tuleekin hieman taukoa Vaavin ratsastukseen, koska Vaavi lähti eilen Koivusalon Tilalle Maaritin ratsutukseen pariksi viikoksi. Vievät Vaavin myös Kyvyt esiin -tapahtumaan, jota menen ehdottomasti katsomaan. Toivottavasti Vaavi osaa käyttäytyä ja esitellä kaikki piilevät kykynsä :D

Viime viikolla tuli ostettua kirpparilta tällainen lelu, tulisi se kevät äkkiä, niin pääsisi vähän leikkimään ;)

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ja loppuun pitää vielä mainostaa, tein meidän koirille oman blogin. Jatkossa koirapostaukset tulevat siis sinne, toki tännekin saattaa joskus jokin koirapostaus eksyä, mutta pääasiassa Nanan ja Dinan elämää pääsee seuraamaan niiden omasta blogista. Tervetuloa Halihauvojen blogiin!

http://halihauvat.blogspot.fi/