Suutarin lapsilla ei ole kenkiä...

... ja hierojaopiskelijan hevonen jää ilman hierontaa. Noh, viikonloppuna pääsi Tookin hierottavaksi - edelliskerrasta olikin vierähtänyt jo kolmisen kuukautta.

© Arja Wallin

Torstaina (20.8.) päästiin hiitille Marian kyydillä, kun Laki lähti radalle ja Roon ollessa tauolla, oli kopissa tilaa. Ajettiinkin hiitti kimpassa Lakin kanssa, mukana oli myös ratatallilta suokki ja lämppäri. Tämä oli nyt Toolle ensimmäinen kunnon hiitti, ajeltiin noin 1.30 vauhtia, loppusuora tultiin helposti 1.20 ja takasuoralla en meinannut saada Toota lainkaan hidastamaan, kun Laki jatkoi vielä kierroksen reippaammin. Ajoin Toolla sisäradalla ja se ei ihan meinannut alkuun hiffata koko hommaa, kun ei ole kuitenkaan mennyt noin kovia vauhteja ja ollaan aina vain himmailtu Kasteen vauhdin mukaan. Lisäksi suokilla oli fläpit jalassa, jotka klonksuivat joka askeleella ja Too oli ihan ihmeissään, kun olisi tämän rinnalla pitänyt juosta. Toisen kierroksen aikana Too kuitenkin hiffasi jutun juonen ja tuli tosi hyvin muiden mukana. Loppusuoralla Laki ampaisi ulkorataa pitkin ohi ja Too laittoi vielä uuden vaihteen päälle, jolloin mentiinkin sitten sitä 1.20 vauhtia. Hurjan ylpeä olin pikku-Tuutikistani, ehkä siitä vielä ravuri tulee! Noh, hiitin jälkeen Mariakin heitti vitsillä, että pitäisikö alkaa kauppoja purkamaan, kun Too meneekin noin hyvin :D

© Arja Wallin

Viikonlopun Too saikin sitten huilia. Perjantaina (21.8.) hieroin Toon ja se olikin hiitin jäljiltä aika jumissa. Too nauttikin hieronnasta täysin rinnoin niin kauan, kuin tallissa oli rauhallista ja se pystyi keskittymään täysin. Puolessa välissä talli täyttyi kuitenkin hälinästä ja Toon keskittyminen siirtyi kaikkeen omaan touhottamiseen. Jumit sain kuitenkin suht koht auki ja Too vaikutti heti hieronnan jälkeen paljon letkeämmältä laitumelle kävellessään.

© Arja Wallin

Sunnuntain (23.8.) olin suunnitellut Toon viettävän vielä vapaata, mutta edelliset kaksi päivää tuli vietettyä niin tiiviisti tallissa hevosia hieroen, että teki kovasti mieli maastoon ratsulenkille. Pitkät housut olin kuitenkin unohtanut kotiin, joten päädyin lähtemään liikenteeseen ilman satulaa. Päätinpä vielä oikein huolella heittää aivot narikkaan ja maastoon suunnattiin varustuksenamme vain riimu. Kypärän sentään pistin päähän, joku järki sentään pitää olla :D Too käytti oikein huolella hyväkseen sen, ettei sillä ollut kuolaimia suussa ja sukelteli joka toiseen puskaan syömään. Testasipa se kerran kääntyä ominensa kotiin päinkin, kun ei reitin suunta neitiä miellyttänyt. Muuten se meni oikein nätisti, eikä selässä ollut lainkaan hutera olo. Niimpä kotimatkalla innostuttiin ottamaan muutama ravipätkäkin ja nekin meni oikein mallikkaasti. On mulla vain niin hieno tätiratsu <3

Mamman tätiratsu <3

Maanantaina (24.8.) oli jälleen vuorossa hiittipäivä. Sain ylipuhuttua äitin mukaan kameramieheksi, joten pitkästä aikaa on myös kuvia hiitiltä. Tämän postauksen kuvat ovatkin tätiratsu kuvaa lukuunottamatta maanantain hiitiltä.
Hiittikavereina meillä oli tällä kertaa Lakin lisäksi kaksi lämppäriä ratatallista. Ekan hiitin lupasivat ajaa hitaasti, mutta toiseen hiittiin olisi saatava vauhtia, että Laki tulee hyvin valmisteltua torstain koelähtöä varten. Ennen hiittiä Too sai kunnon itku-potku-raivarit ja jäi paikalleen pukittelemaan oikein pitkän sarjan. Ei olisi vissiin huvittanut juosta kovassa helteessä kovien kavereiden kanssa. Loppuajan se onneksi käyttäytyi, hiititkin meni tosi hyvin. Eka hiitti ajettiin noin 1.30 vauhtia, tällä kertaa mentiin Toon kanssa kuolemanpaikalla eli johtohevosen rinnalla. Too meni tosi hyvin, mitä nyt ekan kierroksen lopussa vauhti hyytyi kaarteessa, kun ei osaa kakkia ja juosta yhtä aikaan :D Hyvin kuitenkin tsemppasi takaisin omalle paikalleen ja jaksoi hienosti loppuun saakka hankalassa juoksupaikassa.

© Arja Wallin

© Arja Wallin

© Arja Wallin

© Arja Wallin

Arvoin pitkään, jättäisinkö kokonaan ajamatta toisen hiitin, kun Too tuntui jo ekan jäljiltä hieman väsyneeltä. Päädyin kuitenkin menemään vielä toisenkin, mutta jätettiin suosiolla välimatkaa muihin ja hölköteltiin nätisti omaa vauhtiamme hiitti yksinämme. Ihan hyvä, innostuivat meinaan ajamaan hieman kovempaa, kuin olivat suunnitelleet, jolloin olisi tullut Toolle aivan kohtuuttoman kova hiitti näin alkuvaiheeseen. Too meni nätisti yksinäänkin, tosi tasaista 1.30 vauhtia juoksi koko matkan. Hieman aina suoralle kääntyessä askel reipastui ja korvat nousi pystyyn, kun näki kaverit kauempana, mutta Too ei onneksi ota turhaa stressiä moisesta ja hölkötteli nätisti loppuun saakka. Vasta käyntiin siirtyessämme piti hieman hirnahtaa, että kaverit tajuaisivat odottaa häntä :D

© Arja Wallin

© Arja Wallin

© Arja Wallin

© Arja Wallin

© Arja Wallin

Nyt Too saa taas rauhassa palautua kovien hiittien jäljiltä, perjantaina vasta katsellaan jotain liikuntaa. Ensi viikolle on varmaankin taas luvassa lisää hiittiä, viikonloppu treenaillaan kotona.

© Arja Wallin

© Arja Wallin

Roon jalka on ollut nyt tosi hyvän näköinen ja se ei edelleenkään ole ontunut tai edes aristanut jalkaa. Jänne on vain aavistuksen verran turvoksissa ja jänteiden välissä on hieman nestettä. Rookin pääsi hierontaan viikonloppuna ja jonkin verran jumia siltäkin löytyi, muttei mitään vakavaa. Saa nähdä, joko Maria raaskii ensi viikolla ottaa Roonkin jo töihin, vai saako vielä lomailla yhden viikon. Kovasti se ainakin juoksentelee laitumella, eikä jänne siihen ole mitenkään reagoinut.

Weeko lenkkeilee ahkerasti ja toimii lenkeillä, kuten hevosen kuuluukin toimia. Vielä, kun oppisi pitämään kengät jalassaan, eikä koko ajan viljelisi niitä pitkin peltoja. Nätisti se onneksi antaa lyödä irtokengät takaisin jalkaan ja riisuu kengät siististi, ilman että kavio repeää. Mutta olisi se silti kivaa, että pitäisi ne kengät jalassaan.

Kotitreenejä

07/2015
© Arja Wallin

Toon kanssa ollaan nyt treenailtu ahkerasti ihan kotioloissa. Tämän viikon torstaina olisi tarkoitus suunnata taas radalle ja tällä kertaa on kaveriksi tilattu joku saman tasoinen, ettei tarvitse koko hiittiä vain jarrutella kaverin rinnalla.

Keskiviikkona (12.8.) käytiin reilu 10 km ajolenkki kaatosateessa. Kyllähän sitä kieltämättä tunsi itsensä hieman hölmöksi, kun koko päivänä ei ollut satanut ja me suunnattiin tallille juuri silloin, kun sade alkoi :D Sateesta huolimatta meillä oli oikein hyvä lenkki ja Too tuntui tosi hyvältä. Nimenomaan tuntui, eipä siinä paljoa ajaessa eteen nähnyt, kun rapa lensi ja tahri ajolasit. Mutta hyvin kulki, myös vetoja ajaessa :)

Perjantaina (14.8.) Too sai toimia maastoratsuna kaverilleni, joka oli ollut hevosen selässä viimeksi kaksi vuotta sitten. Itse ratsastin lainaratsulla, 20v lv-tamma Zillion Zequina eli Sillillä. Lenkki meni oikein mainiosti, mitä nyt kertaalleen jouduttiin vaihtamaan kulkujärjestystä, kun Silli 20v ei uskaltanut kävellä kaatuneen puun yli, kun taas Too 4v käveli korvaakaan heilauttamatta yli. Ainoana miinuksena oli se, että jossain kohtaa tässä hässäkässä Toon satula lähti valumaan oikealle ja kaverini joutui hyppäämään alas selästä satuloimaan Toon uusiksi. Too on onneksi kuitenkin niin kiltti ja rauhallinen, että satulointi onnistui hyvin Toon mutustellessa vihreää polun reunalta. Silli kävi enemmän kuumana, kun oli juuri ylittänyt pelottavan puun ja sitten pitikin vain seisoskella odottamassa :D Mamma oli kyllä ylpeä Tuutikistaan <3

Mamman mussukka ei turhaan stressaa <3
07/2015
© Arja Wallin

Lauantaina (15.8.) sama kaveri tuli uudestaan tallille ja päädyttiin lähtemään ajolenkille. Too oli alkumatkasta varsin laiskahkolla tuulella, joten työnsin ohjat kaverin käteen kotimatkaksi. Noh, kotiin päin vauhtia löytyi vähän enemmänkin, etenkin, kun Too huomasi, ettei kaverini kokemattomana ajajana ihan osannut pitää napakkaa tuntumaa. Hyvin meni kuitenkin lenkki, pienet kiihdytykset nyt sallitaankin, kunhan hanskassa pysyy :)

Lenkin jälkeen Too sai olla puolisen tuntia laitumella, kun kengittäjä tuli. Ajatuksenani oli pyydytää Roo ekaksi kengitykseen, mutta se oli eri mieltä. Too taas tuli heti vapaaehtoisesti, vaikkei ollut kauaa ehtinyt laitumella olla. Ei ainakaan ole työtä vieroksuva :D Too oli oikein nätisti kengittäessä, mitä nyt vähän piti pelleillä ja koetella kengittäjän pinnaa. Kengittäjän kanssa kuitenkin yhdessä todettiin, että tällaiset pienet pilke silmäkulmassa tehdyt jäynät ei ole kovinkaan vakavia, ekoilla kerroilla kyseisen kengittäjän käydessä hän meinaan lenteli pitkin seiniä, rauhoituksesta huolimatta. Nythän Too on kolmesti kengitetty ilman rauhoitusta ja se on ihan eri hevonen. Kiva aina itsekin katsella, kun oma hevonen näyttää normaalilta hevoselta nuokkuessaan silmät puoliummessa vrt kengittäjiä ammatikseen seinille heittelevä hevonen, joka Too joskus oli.

Jei, hevoseni käyttäytyy normaalisti kengittäessä :D

Eilen maanantaina (17.8.) käytiin kaksi ajolenkkiä. Ekalla lenkillä (n. 2 km) oltiin tukihevosina lv/kv-mix-tamma Siinalle. Siina on vasta 2-vuotias ja ollut kesän ajo-opetuksessa. Tämä oli toinen kerta, kun Siinalla käytiin ajamassa kotona (edelliselläkin kerralla Too oli tukena ja turvana). Äiti oli meillä kyydissä ja ajelikin Toota ekan lenkin ajan. Molemmat hepat menivät oikein nätisti ja kun Siina oli palautettu kotiin, lähdettiin toiselle, vähän reippaammalle lenkille. Ajettiin vähän vetoja meidän "Röllin hiittipätkällä". Too on ihan tottunut siihen, että kun on enemmän painoa kyydissä, mennään yleensä rauhallisia lenkkejä. Niimpä se oli varsin hämmästynyt, kun pyysinkin vauhtia ja ekalla suoralla ei ihan vauhti lähtenyt kunnolla. Seuraavaan vetoon Too sitten hiffasi ottaa kunnolla vauhtia ja tuntuikin tosi hyvältä. Ajettiin neljä vetoa, hiittipätkähän on 700m pitkä. Too tuntui hurjan hyvältä ja innolla kyllä odotan ratakäyntiä ja oman tasoisen kaverin kanssa hiittaamista.


Ja mitä siskoihin tulee, niin Roo on nyt tauolla. Se oli torstaina hiitillä heittänyt kengän jalastaan ja katoksella Maria oli huomannut jänteen turvottelevan ja olevan lämmin. Nyt turvotus on jo laskenut ja jalka on ihan kylmä, joten peukut pystyssä toivotaan, että oltaisiin selvitty ihan kunnon mustelmalla, mitä kengittäjä epäili, eikä jänne olisi hajonnut.

Weekon kävin eilen ajamassa ja se on selkeästi mennyt hurjin harppauksin eteenpäin. Edellisellä kerralla ajaessani sitä se tuntui vielä ihan vauvalta, mutta eilisellä lenkillä oli jo paljon aikuisemman oloinen hevonen aisojen välissä. Hieno Weeko!

Puolivuotispäivän ratsastukset

© Arja Wallin

© Arja Wallin

© Arja Wallin

Tässä näitä edellisessä postauksessa lupaamiani ratsastuskuvia. Kuvat ovat siis tiistailta 11.8., jolloin tuli täyteen puoli vuotta siitä, kun Toon itselleni ostin. Kuvauskeikkahan tuli vähän extempore, alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti mennä Toon kanssa maastoon ja äiti kävelee koirien kanssa samaa matkaa. Jenni oli kuitenkin ottanut kameran mukaansa ja halusi äitin tulevan kuvaamaan Zokoa. Niimpä suunnattiin Toonkin kanssa kentälle. Ennen sitä ehdittiin kuitenkin juoruta Marian kanssa pihalla ja Toolle kävi vähän hassusti, kun se onnistui jotenkin sähläämään martsan suuhunsa ja jäämään siihen kiinni. Koko hevonen meinasi istahtaa pariin kertaan, ennen kuin tajusin tulla alas selästä tutkimaan, mitä tapahtui ja pelastamaan Toon pinteestään. Onni on omistaa sählä hevonen... :D

© Arja Wallin

Homma hanskassa. Hanskat hukassa...
© Arja Wallin

© Arja Wallin

© Arja Wallin

Myös kentällä sählä-Too onnistui saamaan sähköiskun pihaton ja kentän välisestä aidasta, kun oli niin hurjan jännää, kun pihatossa oli kaksi uutta hevosta. Loppu ajan Too mulkoilikin kavereita järkyttyneenä ja väisti aina niiden kohdalla, kun kehtasivat antaa hänelle sähköä!

Itse ratsastus meni lähinnä palloiluun ilman tarkkaa suunnitelmaa, lähinnä keskityttiin väistelemään Zokoa. Jonkun verran harjoiteltiin raviympyröitä, jotka sujuivatkin ihan ok vasempaan kierrokseen. Oikeassa kierroksessa kuski ei osannut istua mitenkään päin, jolloin hevonenkaan ei oikein kyennyt toimimaan. Lopeteltiin melko lyhyeen ja suunnattiin vielä loppumaastoon Zokon kanssa.

© Arja Wallin

© Arja Wallin

Maastoon mennessä Too jäi vähän jälkeen Zokosta ja Zoko hävisikin metsään laukalla. Too keräsi siitä hirveät paineet ja normaalisti etanan tavalla mateleva hevoseni käveli lämminverisille tyypillistä passi-käyntiä ihan paineissaan. Hätäkakat pääsivät ainakin kolme kertaa, ennen kun Zoko tuli samaa vauhtia laukalla takaisin päin. Jatkettiin sitten yhtämatkaa ja otettiin parit laukat yhdessäkin. Toon laukkahan on varsin nelitahtista ja hidasta räpellystä muutenkin, joten pystyttiin hyvin laukkaamaan Zokon perässä. Yritin ohjata Toota Zokon rinnalle yhdessä kohtaa, että saisi ottaa vähän pidempää laukkaa, mutta vastauksena oli iso pukki ja palaaminen takaisin Zokon perään. Kotimatkallakin otettiin laukkapätkä äitiä ja koiria kohti. Ensin nostossa Too teki kunnon pukkisarjat, kun kiukutti, kun poni meni taas ohi ja piti juosta, että pysyi perässä. Kun se näki mutkassa äitin ja koirat (hulluna räkyttävän Dinan), koko hevonen ryhdistäytyi ainakin 20 cm ja laukka-askel vain lyheni lyhenemistään, kunnes kohdalla otettiin oikein kunnon spurtti viimeiseen ylämäkeen. Hyvin antoi mäen päällä kuitenkin kiinni, vaikka niskoja pitikin nakella, kun Jennillä kesti hieman pidempään Zokon hidastamisessa.

Loppukäynnit mentiin varsin reippaasti, Too oli selkeästi sitä mieltä, että parempi kiirehtiä kotiin, ennen kun ne keksii vielä jotain hullumpaa mulle! Traumaattinen ratsastus siis, mutta tallissa oli siitä huolimatta oikein tyytyväisen oloinen hevonen.

"Sinne meni!"
© Arja Wallin

"Sinne meni!"
© Arja Wallin

© Arja Wallin

© Arja Wallin

Kännykkäkuvia

Aika rientää ja blogi jää unholaan. Kännykkä kun kulkee kaikkialla mukana ja sen kamera on useammin käytössä, kun nurkassa pölyttyvä Nikon, niin tehdäänpä kurkistus viime aikojen touhuihin kännykkäkuvien muodossa :)

Eilen tuli täyteen puoli vuotta hevosenomistajana, kyllä aika lentää! Sen kunniaksi ihana siskoni maalasi oman näkemyksensä minusta ja Toosta :D
Kiitos taiteilijalle, Laura Wallinille!

Too on liikkunut tänä kesänä tosi paljon ratsain, koppakärryt on valjastettu perään vain pari hassua kertaa kuluneen 1,5 kk:n aikana

Viimein löytyi Toolle omistajan tarkan seulan läpäisevä satulahuopa, itsehän olen aina "vihannut" pinkkiä ja kaikkia sen sävyjä, mutta tällainen hieman liilahtava pinkki sopii Toolle niin hyvin, että olen jopa alkanut pitää siitä :D

Huovan lisäksi varustukseen kuuluu luonnollisesti samaa sävyä otsapanta ja suojat, tällä varustuksella kelpaa painella pitkin metsiä, ihmisten ilmoille (=raviradalle) meillä on sitten vähän vähemmän tyttömäinen varustus :D

Otin myös viimein käyttöön itse tekemäni nahkariimun, johon tilasin vielä nimilaatan, jotta meillä on varmasti asiallinen edustusriimu!

Maria osti Roolle omat lännensuitset, jotta Roon western-look on mahdollisimman aito :D

... ja Hööksistä löytyi hienot tarjous-suitset täydentämään myös Toon western-lookkia!

Ratsuilujen ohessa ollaan tietenkin käyty myös radalla harjoittamassa todellista ammattia. Maria on hoitanut Roon hiitit itse, lukuun ottamatta yhtä kertaa, kun pääsin mukaan Lakin kuskin, Truden lomaillessa. Too on harjoitellut Kasteen kanssa ja kehitystäkin on havaittavissa. Kaste vain alkaa olemaan turhan hidas kaveri Toolle, Too kun on saanut runsaasti vauhtikestävyyttä, vaikkei kovaa olla ajettukaan.

Roo ja Laki ovat päässeet myös pari kertaa laukkalenkille yhdessä mun ja Jennin ratsastamina. Jenni osti itselleen montè-satulan ja onkin testannut sitä molempien heppojen kanssa. Länkkäkamat on sitten olleet aina toisella käytössä. Täytyy vielä oikein mainita, kuinka hassua oli ratsastaa Lakilla, se kun on niin hurjan pieni kokoinen, mutta liikettä löytyy kuitenkin ravurilta ihan kiitettävästi :D

Myös Jennin pikku-riiviöille olen saanut toimia lainakuskina. Kesäkuun lopussa sain ohjastaa Zokoa harkkareissa ja hiiteillä olen saanut ajella vuorotellen molempia poneja. Jennin ollessa Zokon kanssa leirillä, sain myös komennuksen ajaa Rollalla lenkki ihan kotimaastoissa.  Heinäkuun lopussa koitti molempien ponien eka startti Orimattilassa. Jenni ajoi molemmat ponit, itse toimin apukäsinä ja kameramiehenä. Kurkkaa toki Jennin blogiin lukeaksesi lisää näistä poneista.

Myös pikkusisko-Weeko on päässyt aloittamaan ajotreenit ihan säännöllisesti. Jennin kanssa ajellaan sitä, mitä muilta hommiltamme ehdimme, tavoitteena 3-4 kertaa viikossa. Weeko on onneksi yhtä fiksu, kun siskonsakin ja toimii ajaessa loistavasti.

Viime viikon Too sai vietellä lomaa, koska itse olin Savonlinnassa ihailemassa näitä maisemia :)

Koirien kanssa ollaan ahkerasti kierretty näyttelyitä tänä kesänä. Lue lisää Halihauvat-blogista

Eiliseltä ratsastukselta saatiin pitkästä aikaa kuvamateriaaliakin, kun äiti oli kuvaamassa. Siitä kuitenkin lisää omassa postauksessaan. Tämä kuva ei kuitenkaan ole äitin kuvaama, vaan Maria nappasi sen meistä ennen kentälle menoa :)

Tällaista siis meille kuuluu. Päivät menevät niin tehokkaasti tallilla, hiitillä tai hevoshierontakeikoilla, että iltaisin istahtaa mielummin katsomaan Netflixiä, kun käyttämään aivojaan ja suotamaan jotain tekstiä blogiin :D Koitan nyt kuitenkin ryhdistäytyä ja ehtiä päivitellä tänne hieman useammin. Eihän tämä nyt loppujen lopuksi kuitenkaan niin hankalaa ole :D