Lauantaina pidettiin Jennin kanssa kuvauspäivä. Arvoin pitkään, mikä olisi päivän liikutusmuoto ja totesin Jennille, että olisi kiva saada jotain irtojuoksutuskuvia, mutta tuskimpa se Too siellä yksinään intoutuu juoksemaan. Jenni sitten heitti, että mitäs jos laitetaan Zoko ja Too yhdessä juoksemaan laitumelle.
 |
| Tuutikkia ei pahemmin poni kiinnostanut, kun oli mahdollisuus päästä piehtaroimaan :D |
 |
| "Poni?!?" |
 |
| "Tulisit nyt vähän juoksemaan mun kanssa" |
 |
| "OMG, nyt se seuraa mua!" |
 |
| "Juostaas nyt" |
 |
| "Pistäs nyt vähä vauhtia tylsimys" |
 |
| "OMG OMG OMG, mä potkasin sitä kohti!" |
 |
| "Okei, ehk se on iha kiva tyyppi" |
 |
| "Jaha, nyt sä sit lähet kisaamaan mun kanssa?" |
 |
| "Okei, mut mä sit voitan!" |
 |
| "Hitto, sehä onki nopee" |
 |
| "Pakko voittaa tää kisa!" |
 |
| "Mite näin pitkät koivet ois tarkotus mahduttaa kropan alle" |
 |
| "Näinhän se tehdään" |
 |
| "Osaan mä lentääkin!" |
 |
| "Mitäs tuijotat, tää on mun kamu nyt" |
 |
| "Ja taas mennään" |
 |
| "Mitä sä kamu suunnittelet?" |
 |
| "Heei, aita lähestyy, pitäskö hidastaa?!?" |
Ja tämän jälkeen Zoko loikkasi portista yli ja pienen harkinnan jälkeen Too loikkasi perässä hajottaen koko portin. Niimpä niin, näiden kahden yhteisirtojuoksutukset päättyvät aina näin :D Noh, tyypit juoksi suoraan tyhjään tarhaan, jossa Zoko antoi heti Jennille kiinni. Too keräsi sen verran kierroksia, että hölkkäili hirveästi pöristen monta kierrosta tarhaa ympäri, ennen kun antoi kiinni. Hassu tyttö <3 Vein Toon hetkeksi karsinaan rauhoittumaan ja räpsittiin muutamat poseerauskuvat Jennistä ja Zokosta (niitä voi käydä ihailemassa
Zokon blogissa). Sitten heitin Toolle länkkäkamat päälle ja lähdettiin vielä vähän ratsastelemaan laitumelle.
 |
Suojat ja kuski ihan eri sävyä, hups :D
© Jenni Wallin |
 |
Urbaani-hevonen, graffitit taustalla ja kaikki :D
© Jenni Wallin |
 |
| © Jenni Wallin |
 |
| © Jenni Wallin |
 |
| © Jenni Wallin |
 |
| © Jenni Wallin |
 |
| © Jenni Wallin |
Montaa spurttia ei otettu, kun Too spurttaili jo ponin kanssa. Hoidin Toon pois ja hain vielä Roon. Laiskuuttani päätin kokeilla ilman satulaa menoa. Pyrstöni oli jo valmiiksi hellänä torstaisesta 10 km ratsulenkistä länkkärillä, joten ajattelin ilman satulaa menon olevan mukavampi vaihtoehto. Olinhan mennyt Roolla ennenkin ilman satulaa ja ihan nätisti se meni.
 |
Käynnissä vielä kaikki hyvin, iloinen heppa ja kuski
© Jenni Wallin |
 |
| © Jenni Wallin |
 |
Eka ravipätkäkin meni ihan fine...
© Jenni Wallin |
 |
Sitten koitettiin laukkaa ja kävi näin...
© Jenni Wallin |
 |
Heppa karkasi yläpihalle. Ei kun heppa kiinni ja takaisin laitsalle, tällä kertaa lohkoon, jossa portti on ehjä
© Jenni Wallin |
 |
Sitten Roolla napsahti päässä ja se vain kiskoi ohjat multa kädestä...
© Jenni Wallin |
Nousin ylös ja tunsin reidessä, että nyt tuli kaviosta. Päällimmäiset housut oli revenneet, pitkikset ei, mutta verta näkyi tulevan. Huikkasin Jennille, että nyt tuli kaviosta ja tämä taisi nyt olla tässä. Jenni vei Roon pois ja itse nilkutin vessaan katsomaan, millainen haava reidestä löytyy. Vessassa vedin housut alas, näin haavan, yök, vedin housut ylös ja lähdin nilkuttamaan takaisin pihalle, jossa totesin, että nyt lähdetään päivystykseen. Jenni totesi, että pitäisikö olla jotain paperia, jos se haava kerta vuotaa. Totta, totesin ja Jenni juoksi hakemaan tukon talouspaperia. Sitten eikun sairaalaa kohti. Pääsin onneksi aika nopeasti tikattavaksi ja lääkäri ja hoitaja olivat oikein mukavia. Haava ei särkenyt paljoakaan ja totesivatkin, että iho on vielä shokissa. 9 tikkiä ja lääkäri kirjoitti 1000mg Panadolia ja 600mg Buranaa, "koska mulla on niin vaarallinen harrastus, niin on hyvä olla särkylääkkeitä kotona" :D
 |
| Haava oli onneksi vain rasvakudoksessa, fasciatkin oli ihan ehjät. Pahemminkin olisi voinut käydä, tuuria matkassa siis. |
Nyt onkin sitten tullut vietettyä saikkua kotosalla. Kävely on hieman ontuvaa vielä, lähinnä sen takia, että reiden takaosassa on mustelmia, jotka turvottelee sen verran, ettei normaali kävely onnistu. Itse haava ei ole särkenyt ekan päivän jälkeen, kävellessä saatan tuntea tikit, jos astun vahingossa tietyllä tapaa. Koiria saa tietty olla koko ajan komentamassa, etteivät hypi vasten. Luna tuntuu olevan fiksuin tässä asiassa, se saattaa sohvalla istuessani hypätä viereen ja alkaa haistelemaan reittäni, että "tuossako se pipi on?" <3 Mutta eiköhän se tästä, tekevälle sattuu.
 |
| Autokin tosiaan lähti korjaamolle, niin eipä tarvitse senkään vertaa jalkaa rasittaa, että autolla ajelisi... :/ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti