Maastoilua maastoilua

Jälleen on ollut heppailun kannalta vähän hankalat kelit. Siri ja Kaste kengättöminä kestivät alkuviikon vielä hyvin pystyssä ilman tossuja, mutta tänään saivat liikkua tossutettuina, kun oli niin liukasta. Kentällekään en ole edes Vaavin kanssa mennyt, Vaavikin saanut pitää nyt vähän lomaa kouluiluista, jos vaikka ensi kerralla maistuisi työnteko kentälläkin.

Vaavi pääsi tiistaina vain maastakäsin kävelylle, kun oli hokit huonossa kunnossa, niin en uskaltanut lähteä selästä käsin tasapainottelemaan. Hitaasti ja varmasti päästiin liikkeelle, kotiin päin tultiin jo vähän paremmin. ~3,5 km käppäiltiin, Vaavi liukasteli aika tavalla, joten seuraavan päivän hokkien vaihto tuli todella tarpeeseen.

Vaavi maastokävelyllä tiistaina

Keskiviikkona päätin sitten lähteä Vaavilla ratsain Kasteen seuraksi maastoon, kun nyt kerta kunnon nastatkin oli alla. Mentiinkin ympärilenkki, joka on ~10 km. Vaavilla oli jälleen hieman perä kevyenä, mutta sen pukit on kuitenkin niin helppoja, kun se vain pomppii köyryselkäisenä. Yksi ongelmapaikka meille tuli lenkillä, kun piti ylittää siltarumpu, joka olikin Vaaville hurja paikka. Kaste odotti onneksi kiltisti, kun Vaavi puhisi ja yritti ehdottaa, josko voitaisiin kiertää. Harmi vain, että se rumpu on siinä tarkoituksella, kun eipä siitä muuten pääse leveän ojan yli. Hienosti se Vaavi kuitenkin lopulta meni, kun sitä vain kehui ja rohkaisi aina, kun uskalsi ottaa askeleenkin rumpua kohti. Loppulenkki menikin sitten oikein hyvin, Vaavi jaksoi hienosti, vaikka oli pisin maastolenkki, mitä on ikinä mennyt. Pidettiin vauhti tietenkin aika rauhallisena, hiki Vaaville tuli ja selvästi vähän väsyikin loppumatkasta, mutta pukitella jaksoi vielä viimeisessä ravipätkässä, joten ei nyt kovin väsy voinut tulla :D

Lapsoset opettamassa toisiaan :)

Torstaina Vaavi (ja C & K) sai pitää vapaata. Tänään Vaavi pääsi taas maastoon, tällä kertaa Sirin seurana. Vaavi oli jo kotipihassa sen tuntuinen, että lähtee lentoon pienimmästä rasahduksesta. Lenkilläkin Vaavi säpsyi jokaista risahdusta ja kyttäili kiviä yms möröiltä näyttäviä kohteita metsässä vielä normaalia enemmän. Alkumatkasta se pomppi kummallisesti puoliksi takajaloilleen, ilmeisesti menohaluissaan, koska se loppui ekan ravipätkän jälkeen. Kovasti Vaavi tarjoili laukkoja, ja sitä otti selvästi päähän, kun Sirin ravi on niin hidasta, ettei Vaavi oikein mahtunut laukkaamaan. Kovasti säikyttiin koko matkan kaikkea mahdollista, mutta kaiken huippu oli, kun yhtäkkiä keskellä tietä oli männyn oksa, josta ei uskaltanut mennä ohi. Kymmenisen minuuttia tapeltiin, kunnes hyppäsin alas selästä ja talutin Vaavin ohi muutaman kerran oksan ohi. Takaisin tullessa oksa ei sitten yllättäin ollutkaan enää pelottava... Sirin vauhti tietenkin kiihtyi kotiin päin mennessä, joten pääsi Vaavi vähän venyttämään laukkaakin. Loppulenkki meni ihan ok, Vaavi säpsyili edelleen aika tavalla, mutta sen isompia ongelmia ei tullut ja sain pukittelunkin aika hyvin estettyä, kun olin vain itse hereillä. Hieno Vaavi, vaikka onkin vähän hölmö välillä <3

Tiistaina Siri pääsi Kasteelle perähevoseksi, kovasti olisi virtaa ollut ja haluja juosta Kasteen ohi. Hienosti meni kuitenkin. Keskiviikkona päätin lähteä Sirillä ilman satulaa metsään rymyämään, se on niin monella lenkillä viime aikoina vihjaillut, että olisi niin kiva mennä metsään, missä polkuja ei ole. Niimpä rymyttiin vajaa tunti eri puolilla metsää. Parit laukat otettiin tiellä mennessämme, muuten mentiin käyntiä. Tosin aina suunnan vaihtuessa kotia kohti Siri tarjoili ravia, huolimatta siitä, että meinasi hankalan maaston takia mennä nurin ihan käynnissäkin. Hyvin kuitenkin meni kaiken kaikkiaan rymyämisreissu.

Kaste 25.1.
© Jenni Wallin

Kasteen kanssa käytiin tänään reippaalla hölkkälenkillä ratsain. Tasaisin väliajoin kuikuilin, onko tossut vielä matkassa, koska etenkin etujalkojen tossut näytti vähän reiluilta. Hyvin kuitenkin kestivät mukana, kun ei kuitenkaan kovaa menty, vaan pysyteltiin reippaassa hölkässä. Hienosti Kaste meni, eikä pään heittelyäkään esiintynyt, kun sai mennä haluamaansa vauhtia.

Kuvattomia kuulumisia

Yllättäen taas on kulunut luvattoman kauan viime postauksesta. Säät on kuitenkin olleet varsin kurjia eli vaikka kuvaajan olisikin saanut paikalle (en tosin saanut), ei kuvista olisi erityisen hyviä saanut. Ja kuvattomat postaukset ovat kuitenkin aina niin tylsiä. Säät ovat vaikuttaneet myös heppojen liikutukseen: kenttä on ollut aika huonona, maastot parempia. Siriltä ja Kasteeltahan otettiin viime kengityksen yhteydessä kengät pois ja ainakin vielä tähän mennessä ollaan maastossa pysytty hyvin pystyssä.

Erään tylsän illan Gimp-leikkien tulos
(tiedä sitten tuleeko tätä missään ikinä käytettyä, mutta tulipahan tehtyä)

Sirin kanssa ollaan nyt menty vähän viime aikoja rankempia lenkkejä ja ainakaan viime viikolla ei ollut minkäänlaista jäykkyyttä havaittavissa, vaikka liikunta onkin ollut raskaampaa. Ekalla reippaammalla lenkillä ei sinänsä ollut tarkoitus mennä kovaa, mutta päästäessäni Sirin laukkaamaan Kasteen ohi, oli se niin onnessaan, kun sai laukata kovaa, etten hennonnut hidastaa vauhtia (eikä se sen puoleen varmaan olisi onnistunutkaan :D ). Loppulenkki päädyttiin myös menemään reippaammin, kun Sirillä tuntui virtaa olevan. Seuraavana päivänä mentiin sitten kevyesti, vaikkei ponski jäykkä ollutkaan. Niimpä mentiin loppuviikon lenkitkin vähän reippaammin, kun ei jäykkyyttä ole näkynyt. Takajaloissa Sirillä on edelleen nestettä ja se kaivaa karsinassa kuopan ja seisoo takapää turpeiden päällä, etupää kuopassa, eli ihan kunnossa se ei vielä ole. Näillä näkymin 24.2. olisi klinikkareissu, toivottavasti siellä selviäisi jotain.

Kaste on liikkunut kärryjen kanssa, pääosin Sirin seurana, pari kertaa yksin. Pääsipä Kaste viime viikolla yhden kerran ratsumaastoonkin, kun päätettiin laittaa Siri vaihtelun vuoksi aisoihin. Koitettiin Kasteen kanssa pitää askellaji ravissa, se kun keksii niin nopeasti nostella laukkoja kärryjen edessäkin, jos sen sallii sille ratsain. Alkumatkasta se pysyikin hyvin ravilla, mutta kotiin päin mennessä Sirin vauhti alkoi kiihtymään sen verran ja Kasteen sitä vastoin väsymyksen takia hidastumaan, että Kaste nosteli jonkin verran laukkojakin. Kovasti se yritti pitää huolta, ettei laukkaa saisi alas, mutta kiltisti hidasti, kun vähän aikaa pyysi. Ennen se ei ole yrittänyt vastustaa kuolainta nostamalla päätä ylös ja katsomalla yläkautta silmiin, nyt sitäkin tuli kuitenkin jokusen kerran. Pistettäköön kuitenkin väsymyksen ja huolen Siristä jälkeen jäämisen piikkiin.

Vaavin kanssa ollaan käyty kentän kunnosta huolimatta tuuppailemassa, välillä enemmän ja välillä vähemmän tapellen. Vaavi on nyt keksinyt, että koko tien puolen pääty on täynnä mörköjä ja niitä pitää tuijotella joka kerta. Mulla tuppaa hermo menemään, kun se ei keskity ja sitten ollaankin jo täydessä tappelussa. Joka kerta olen kuitenkin yleensä jonkin keinon keksinyt, jolla olen saanut sen keskittymään sen verran, että ollaan voitu lopettaa hyvään pätkään. Ennen meidän tuuppailut kesti keskimäärin puoli tuntia, nykyään menee aina ihan vähintään 45 min, yleensä enemmänkin. Mutta toivottavasti tämä on vain jotain uhmaiän temppuja, jotka menee ohi.
Vaavi on päässyt myös maastoon Kasteen seurana, varsinaista pomppimista oli :D Kyllä sai kuski keskittyä kyydissä pysymiseen ihan kunnolla, koska Vaavi hyppeli milloin mihinkin suuntaan. Innoissaan se oli ja spurttaili aika paljon Kasteen perään. Oli ainakin reipas maasto, jos ei muuta :D Ensi kerralla sitten hitaammin, tämä kerta oli nyt vähän energian purkamista.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ensi viikolla Jennillä on hiihtoloma, eli voisi olla jokin pieni mahdollisuus, että saan Jennin lahjottua mukaan kuvaamaan, ehkä jopa Vaavin tuntia sunnuntaina? Tämä viikko menee vielä kuvattomana, mutta toivotaan sormet ristissä, että Jenni olisi lahjottavissa ;)

Virtuaalinen ystäväkirja hevosille

Bongasin Jillan blogista tällaisen hauskan ystäväkirja haasteen ja päätin heti pölliä idean :D Tarkoituksena on siis antaa hevosten täyttää virtuaalisen ystäväkirjan sivut omilla jutuillaan. Toivottavasti mahdollisimman moni muukin tekisi haasteen, olisi kiva nähdä mahdollisimman paljon täysiä sivuja tässä virtuaalisessa ystäväkirjassamme. Tämän postauksen myötä toivotan myös kaikille oikein hyvää ystävänpäivää :)

Nimi: Cirimo, tuttujen kesken Siri

Ikä: 14, parhaassa iässä

Kansalaisuus: Aito ja alkuperäinen suomalainen!

Isä, äiti, sisarukset: Isäni on Hovi-Ari, 50 000€ alle kolmellakymmenellä startilla voittanut huippuori. Isukilla on melkein 500 jälkeläistä ja kaikissa kuulemma paljon samaa näköä ;)
Äitini on nimeltään Virimo, huippuori Viskun jälkeläinen. Äitikin on juossut raveissa 49 starttia ja voittanutkin jokusen kerran, koska voittosumma on yli 7000€. Äidin puolelta sisaruksia on 8, joista puolet on startanneet raveissakin, parhain heistä juossut 57 000€! Eipä siis ihmekään, että olen omasta mielestäni kovakin ravuri, vielä kun saisi nuo tyhmät ihmiset tajuamaan sen.

Jouhien väri: Musta, sopii kaikkeen

Mistä pidän: Ruuasta ja spurttipätkistä kotia kohti

Mistä en pidä: Mahavyön kiristyksestä, mahan alta harjauksesta

Lempiruoka: Mysli, porkkanat, leipä, omenat, sokeri, oikeastaan mikä vaan, paitsi ällöttävä psyllium-litku

Lempiväri: Kaikki mikä näyttää hyvän makuiselta

Harrastukset: Ihmisten jekuttaminen, ruuan kerjääminen ja Kasteen opettaminen

Lempikouluaine: Se, missä tullaan maastossa kotiin päin ja saa kulkea ekana ja päättää vauhdin

Isona minusta tulee: Ravihevonen, mikäs muukaan! Tosin ihmiset selittää jostain monitoimihepasta...

Parhaat kaverit: Kaipa se Kaste on, vaikka se onkin välillä ärsyttävä kakara, jolle on pakko pitää kovaa kuria, kun ei se muuten usko.

Mottosi: Kovaa kotiinpäin!

Nimi: Korven Kaste, tuttujen kesken Kaste, tallilaisten kesken myös Manta. Joskus haukkuvat myös Tuhinaksi, Blondiksi tai Kastikkeeksi

Ikä: 4-v. melkein aikuinen

Kansalaisuus: Suomalainen suomiputte

Isä, äiti, sisarukset: Isäni on ME-ajan juossut, melkein 300 000€ voittosumman kerännyt kunkkareissakin kakkoseksi juossut ori. Isällä on jälkeläisiä 180, parhaiten raveissa pärjännyt siskoni on voittanut jo yli 10 000€.
Äitini on Petriina, yli 300 000€ juosseen, nelinkertaisen ravikuninkaan Patrikin jälkeläinen. Äitikin on juossut melkein 2000€. Äitin puolelta löytyy 5 sisarusta, meistä kukaan ei ole vielä startannut, mutta kyllä me vielä ehditään radat valloittamaan.

Jouhien väri: Päävärinä valkoinen, mutta kyllä sieltä löytyy myös ruskeaa, harmaata ja mustaa

Mistä pidän: Nameista ja rapsutuksista

Mistä en pidä: Kun pohja pettää alta pukittaessa, silloin pitää suuttua ja pukittaa kahta kauheammin, jotta pohja oppii! Sekin on ärsyttävää, kun ihmiset keksii tyhmiä sääntöjä, joita ei kiinnosta noudattaa

Lempiruoka: Porkkanat, omenat, kaura, leipä, sokeri, melkein mikä vain, mitä ihmiset syöttää

Lempiväri: Kaikki, mikä näyttää hyvänmakuiselta

Harrastukset: Tarhasta karkailu (tosin nyt ne on keksinyt laittaa meidät "putkaan" [putkitarha], josta ei pääse karkaamaan, murrr), herkkujen kerjääminen ja ihmisten kiusaaminen

Lempikouluaine: Se, mistä saa eniten herkkupalkkaa

Isona minusta tulee: Monitoimihevonen, huippuravuri!

Parhaat kaverit: Siri, vaikka se onkin mulle aina ilkeä

Mottosi: Ei turhaa stressiä!

Nimi: Noctiflorous, tosin Vaaviksi kaikki kutsuvat

Ikä: 4 v., vaikka ikuinen Vaavi olenkin ;)

Kansalaisuus: Suomalainen puoliverinen olen

Isä, äiti, sisarukset: Isäni on hollantilainen puoliverinen, KTK I palkittu Jetset-D. Isällä on jälkeläisiä 80 kappaletta, kuulemani mukaan hyvin pärjänneet sekä koulu- että esteratsuina.
Äitini on Whitney, yksi englantilaisen täysverisen Waldstarin 24 jälkeläisestä. Äitin puolelta minulla on yksi isoveli, kolme vuotta minua vanhempi.

Jouhien väri: Musta

Mistä pidän: Rapsutuksista, huomiosta ja herkuista

Mistä en pidä: Möröistä ja kaikesta pelottavasta

Lempiruoka: Kaura, porkkanat, leipä, kaikki namit

Lempiväri: Pinkki!

Harrastukset: Tarhasta karkailu, huomion kerjääminen ja kavereiden kanssa riehuminen

Lempikouluaine: Kaikki uusi ja hauska, jossa saa yrittää parhaansa

Isona minusta tulee: Hieno ratsu

Parhaat kaverit: Tessa ja Maija, vaikka niitä välillä pitää vähän kiusata

Mottosi: Jos kaveri uskaltaa, ni kyllä mäkin...

Tunnilla Vaavin kanssa

... ja mahtifiilis! Vaavi meni ihan superhienosti ja vaikka kentän pohja oli raskas ja Vaavia alkoi selvästi jo vähän väsyttää, se jaksoi hienosti innostua jokaisesta tehtävästä ja väsymyskin unohtui. Hieno Vaavi <3

Aloitettiin tunti kävelemällä pitkin ohjin ja Siru kyseli kuulumisia. Sitten aloitettiin käynnissä tulemalla kolmikaarista kiemurauraa. Vaavi meni oikein kiltisti ja alun tahmeuden jälkeen alkoi aktiivinen käyntikin pikkuhiljaa löytyä. Vaihdettiin suuntaa pariin kertaan ja tehtiin kolmikaarista molempiin suuntiin.

Postauksen kuvat 25.1. ratsastuskerralta
© Jenni Wallin

Seuraavaksi alettiin ravaamaan, tarkoituksena vain mennä rentoa kevyttä ravia kenttää ympäri. Vaavi oli kivan pirteä ja kerrankin sai vähän pidätellä sen sijaan, että olisi koko ajan ajamassa pohkeella eteenpäin. Kun ravi oli rentoa ja hyvässä tahdissa, jatkettiin kolmikaarista kiemurauraa. Ravissa se sujui vielä paremmin, kuin käynnissä, Vaavi taipui hyvin ja pysyi hyvin tasapainossa, kun kuski muisti olla tarkkana.

Pidettiin pieni käyntipaussi ja jatkettiin sitten harjoitusravissa keskiympyrällä. Tarkoituksena oli lyhentää hieman ravia ja suurentaa ja pienentää ympyrää, jotta hevonen alkaisi kantaa itse itseään. Pätkittäin Vaavi meni tosi hyvin, mutta sillä ei ihan riittänyt voima pitkiin pätkiin. Paljon sai pidätellä, kun Vaavi meinasi juosta alta pois, mutta muutamia askelia tuli tosi hyviä pätkiä ja Sirukin kehui.

Kun oltiin menty ympyrällä molempiin suuntiin, tehtiin välillä suorana kulkemisharjoitus. Eli käännettiin lyhyeltä sivulta jokunen metri ennen uraa suora linja toiseen päähän ja keskityttiin suorana kulkemiseen. Vaavi kiemurteli vähän aluksi, mutta kuskin keskittyessä kunnolla tuli tosi hyviä suoria pätkiä. Mentiin tehtävää molempiin suuntiin ja Vaavi meni niin hienosti.

© Jenni Wallin

Tultiin pari kertaa vielä kolmikaarista kiemurauraa ja sitten pidettiin pieni käyntipaussi. Sitten oli vuorossa laukat. Mentiin yksitellen keskiympyrällä, keskityttiin vain nostoihin, koska hevoset kuitenkin varoivat vähän pohjaa. Vasempaan kierrokseen tuli ihan ok nostoja, ei kuitenkaan yhtä hyviä, kuin oikealle. Oikealle nostoista tuli tosi teräviä ja hyviä. Otettiin välissä muutama kierros kevyttä ravia ja jälleen kolmikaarinen kiemuraura. Loppuun Siru halusi nähdä vielä muutaman noston vasempaan. Työstettiin ihan kunnolla ravia ennen nostoja, Siru neuvoi vähän "ylitaivuttamaan" ennen nostoa, jotta sain Vaavin houkuteltua kantamaan itseään. Muutama askel ennen nostoa tulikin tosi hienoa askelta, mutta nostossa paketti pääsi leviämään. Seuraavassa nostossa paketti pysyi kasassa ehkä askeleen pidempään, joten päätettiin lopettaa siihen. Otettiin vähän kevyttä ravia pidemmällä ohjalla ja sitten loppukäynnit.

Siru totesi, että Vaavi on selvästi hieman vino vasemmalle. Se ei näy erityisemmin liikkeessä tms, mutta lihakset ovat kuulemma kehittyneet erilailla. "Vasemmassa kierroksessa Vaavi näyttää paljon varsamaisemmalta, oikeassa kierroksessa se näyttää pätkittäin jo ihan treenatulta ratsulta". Asialle ei kuulemma voi erityisemmin tehdä mitään, molempia suuntia pitää edelleen treenata symmetrisesti, mutta kannattaa tehdä harjoituksia, jossa houkuttelee oikeita lihaksia toimimaan, esimerkiksi juuri "ylitaivuttamista" ennen nostoa.

Mulle tuli kommenttia jonkun verran taas oikeasta jalasta, kun en saa sitä pidettyä rentona. Muutaman kerran Siru joutui myös muistuttelemaan käsien kantamisesta. Ulko-ohjan tuki pitää muistaa säilyttää tarkemmin, jotta Vaavi voi kulkea tasapainossa.

© Jenni Wallin

Oli oikein hyvä tunti jälleen ja jäi superhyvä fiilis. Tällä fiiliksellä jaksaakin sitten taas treenailla tämän tunnin asioita pari viikkoa ennen seuraavaa tuntia. Vaaville oli selvästi tehnyt tosi hyvää, kun edellisenä päivänä oli vapaa, se tuli heti karsinassa paljon positiivisemmin vastaan, kun mitä viime viikolla. Ja koko tunnin ajan se jaksoi keskittyä tosi hyvin ja tykkäsi selvästi tehdä töitä. Mörkökulmaakaan ei kyttäilty kovin paljon, kun kuskikin keskittyi enemmän opetukseen, eikä jännittämään hevosen reaktiota. Yksi väistöpomppu tehtiin, kun Vaavi jotain säikkyi, mutta monesti mentiin ohi ihan ilman jännittämistäkin, kun Vaavi oikein joutui keskittymään työntekoon. Hyvä me! ;)

Kuvapostaus: Hauvojen talvileikkejä

Nyt kun lunta vihdoin tuli, niin koiria on tullut kuvailtua jonkin verran. Tässä kuvia 21.1., 24.1. ja 6.2. kuvailuista :)

Metsäkoira <3

"Siis miks mun muka pitäs odottaa?"

"Väitätsä taas et mä meen muka liian kovaa?"

Lumiparta <3

"Kuulinks mä oikein? Sanokse lenkille?!?"

"Siis mistä ryteiköstä se yrittää mennä?"

Lentävä havva :D

Nana ja hurjat varoituskyltit :D

Vauhtihauva <3

Mietintätauko

Hölmö koira työnsi ensin koko päänsä lumihankeen ja sitten nuolee hulluna kun nenällä on kylmä <3

Valehyökkäys :D

Tää kuva on varsin mielenkiintoinen :D

Meidän jänöjussi <3

Ikävä lumihanki hidastaa vauhtia, kun upottaa :D

Halikuva <3

Keskittynyttä pallonkuljetusta

Sekalainen kuulumispostaus

Taas on vierähtänyt tovi viime postauksesta, mutta eipä tässä ihmeempiä ole tullut tehtyä. Viime viikolla mulla oli te-toimiston järkkäämä työnhakuvalmennuskurssi. Niimpä talleilut meni iltapäivälle. Kurssista oli kyllä hyötyäkin, sain paljon vinkkejä työnhakuun ja siellä ajatuksetkin selkeni ja päätin, että lähden syksyllä opiskelemaan valokuvausta! Siitä enemmän sitten, kun se on ajankohtaisempaa :)

Maastolenkiltä 28.01.

Mutta sitten ponskeihin. Sirin kanssa ollaan menty monipuolisesti, mutta kevyesti. Aika paljon ollaan maastoiltu, välillä pitkiäkin lenkkejä, mutta vauhti on pidetty hiljaisena. Välillä Siri on ollut jäykempi ja välillä normaali. Mutta virtaa sillä riittää, niinä päivinä, kun se ei ole ollut jäykkä ja ollaan otettu vähän ravia ja laukkaa, on kyllä saanut olla tarkkana pidätteiden kanssa, kun on jarrut olleet vähän hukassa :D
Maastoilun lisäksi ollaan menty aika paljon maastakäsin kävelyitä. Niillä Siri on mennyt oikein hienosti ja kiltisti. Siri on myös päässyt parille perähevoslenkille, jossa ollaan menty Sirin mielestä aivan liian hitaasti :D

Sirin söpö turpa <3

Maastolenkiltä 30.01.

Yhtenä päivänä lähdettiin ratsain Kasteen seuraksi pellolle. Matti ajeli Kasteella vähän reippaammin, joten me tultiin Sirin kanssa omia aikojamme käynnissä perässä. Se olikin Sirille kova paikka ja ekat kierrokset pellon ympäri mentiin kyllä niin jännittyneinä, että tuntui, kun olisi istunut dynamiittipötkön päällä. Jossain vaiheessa Kaste tuli kävelemään kierroksen meidän perässä, josta Siri sitten rauhoittui, eikä kerännyt enää paineita Kasteen lähtiessä taas edelle reippaammin. Hieno Siri, loppujen lopuksi :)

Kentällä mennessä pitää aina käydä moikkaamassa Goldia :)

4.2. käytiin metsäpolulla kävelyllä :)

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kasteen kanssa tehtiin viime viikolla muutamat ratsuharjoitukset. Yhtenä iltana mentiin pimeällä kentälle. Olen nyt ratsastanut Kasteella vain kuolaimet suussa, mutta tällä kerralla päätin testata monty-riimulla menoa. Virhe. Ohjaus ja jarrut oli ihan hukassa ja mörkökulmasta tultiinkin pari kertaa pukkilaukkaa kentän toiseen päähän. Niimpä ratsastin niin kauan, että poni oli hanskassa ja sitten hyppäsin alas ja jatkoin maastakäsin. Kaste ei ollut ihan yhtä mieltä ja ei nyt mennyt ihan nappiin sekään. Lopeteltiin kuitenkin hyvään pätkään, mutta jäi aika huono fiilis.

Täytekuvia 25.1. ratsastuskerralta
© Jenni Wallin

Seuraavalla ratsastuskerralla Matti tuli Siriä taluttaen mukaan vähän matkaa maastoon. Kaste on maastossa toiminut ihan hyvin monty-riimulla, joten ajattelin, että mennään nyt sitten taas riimulla. Toinen virhe. Kaikki meni hyvin niin kauan, kun tultiin Sirin perässä, mutta kun keksittiin lähteä harjoituksen vuoksi Kasteen kanssa eri matkaa Sirin kanssa, tuli hankaluuksia. Kaste meni varsin kiemurrellen ja yritti pariin kertaan jo mennessä kääntyä takaisin, mutta sain estettyä. Kotiin kääntyessä sain parit ryöstöyritykset estettyä, mutta yhtäkkiä Kaste veti vain pään alas ja lähti kiitolaukalla takaisin kotiin päin avuista välittämättä. Sirin nähdessään Kaste hidasti ja sain sen käännettyä takaisin. Tällä kertaa sain ryöstöyritykset estettyä molempiin suuntiin ja mentiin aika rauhassa. Niimpä päästiin kotiin Sirin seurana.

© Jenni Wallin

Viikonloppuna Ellu oli käynyt tekemässä maastakäsin töitä Kasteen kanssa ja oli ilmeisesti ollut vähän turhan haastavaa touhua, koska vihkossa luki, että jätetään ratsastukset nyt joksikin aikaa pois ja keskitytään perus tottelevaisuuskoulutukseen. Niimpä tällä viikolla ollaan vain ajeltu ja tehty vähän maastakäsin työskentelyä. Hyvin on mennyt niin ajot, kuin maastakäsin työskentelyt.

Videokameraräpsy tiistain maastakäsin työskentelykerralta

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vaavin kanssa ollaan kertailtu tunneilla opittuja asioita. Välillä hyvällä menestyksellä ja välillä pienellä tai vähän suuremmalla tappelulla. Viime viikolla oli hyviä ratsutreenejä kentällä, joista ei sen enempää. Tällä viikolla on ollut enemmän tapahtumaa :)

Räpsyjä tiistain maastakäsin työskentelykerrasta

Sunnuntaina innostuin lähtemään maastoon, Jenni ajoi Kasteella meidän vetohevosena. Vaavi meni oikein kiltisti, selvästi oli kova luotto Kasteen rauhallisuuteen. Otettiin myös vähän ravia ja laukkaa, mitä Vaavi ei ole vielä ennen päässyt maastossa tekemään. Laukkapätkässä Vaavi vähän innostui ja tuli vaikka mitä koikkaloikkaa. Yhdessä vaiheessa Vaavi hyppäsi ilmaan, yhtäkkiä koko heppa oli ässän mallinen ja sitten pompattiin jo sivulle :D Oli täysi työ pysyä kyydissä, kun jalustimetkin oli vähän turhan pitkät. Mutta hienosti meni kuitenkin. Kotimatkalla tuli pari mörkö-tasajalkapomppua, muuten meni oikein hienosti.

Mun lapset pääs yhdessä maastoilemaan :)

Maanantaina Vaavi oli sitten vissiin vielä fiiliksissä ulkomaailmanmatkastaan, koska kentällä mennessä ei ollut minkäänlaista keskittymistä. Ratsastus oli täyttä tappelua, jotta edes pienoinen keskittyminen kuskiin löytyisi, mutta ei. Yritin kaikki normaalisti toimivat keinot, mutta koko ajan piti tuijotella metsään, ihan sama, vaikka oltiin toisessa päässä kenttää. Lopulta vaadin vain ainoastaan, että Vaavi liikkuu eteenpäin reipasta ravia. Mutta eipä siitäkään ollut erityisemmin apua, pää kääntyi koko ajan metsään ja tuli säikkypomppuja. Hienoa liikettä sieltä kyllä lähti... Puolentoista tunnin tappelun jälkeen tuli luovutusvoitto, en ole ihan varma kummalle.

Tiistaina päätettiin sitten nollata tilanne ja tehdä vähän maastakäsin töitä. Vaavi oli oikein mielissään ohjelmasta ja toimi tosi hyvin. Meillä oli ämpäreistä tehty pujottelu, joka sujui oikein hyvin alkuongelmien jälkeen. Vaavi tykkäsi selvästi, oli sopivan haastavaa. Pitää varmaan joskus tehdä selästä käsinkin samanlaista pujottelua, voisi tuoda kivaa vaihtelua :)

Videokamera oli mukana, joten piti ottaa muutama räpsy, kun Vaavi meni hienosti ;)

Keskiviikon harjoitukset tehtiin kevyesti ja keskityttiin vain pitämään harjoitukset helppona ja molemmille kivoina. Tällä kertaa oli keskittyminen vähän paremmin mukana. Mörkökulmassa kyttäiltiin edelleen, mutta muualla pystyi jo keskittymään, joten en välittänyt kyttäilystä. Hyvä treeni kaiken kaikkiaan :)

Tänään on ponskeilla vapaapäivä, huomenna on ratsastustunti Vaavin kanssa. Sitä odotellessa :)