Too Precious: Hannan kuvailut 13.01.

13.01.2014 Hanna (Lännen nopein -blogista) tuli mukaani kuvailemaan hepsuja. Silloin oli talven ensimmäisiä pakkaspäiviä ja hieman kärsittiin kylmästäkin, mutta urheasti Hanna kuvaili kylmästä huolimatta. Innolla jäin odottelemaan, millaisia kuvia tuli ja nyt pääsin niitä viimein ihailemaan! Ja kyllä oli odottamisen arvoista, mahtavia kuvia oli Hanna räpsinyt!

Ensimmäiseksi otettiin Kaste ajovarustuksessa. Olin toivonut meidän pääsevän pellolle, mutta pelto ei ollut ajokunnossa. Niimpä lähdettiin ihan vain tielle ajelemaan ja aina sopivassa kohtaa tiputin Hannan kameroineen johonkin kohtaan ja sitten ajeltiin hetki edestakaisin kuvattavana. Kaste ainakin pisti parastaan, jokaisessa käännöksessä se oli niin menossa, että piiskakin oli mukana vain muodon vuoksi. Tarkoituksenani ei ollut kovin kovaa mennä, mutta eiköhän siellä ainakin joissain pätkissä menty kahden minuutin pintaan. Hienosti Kaste jaksoi myös seisoa aina hetken, että Hanna pääsi kyydistä pois tai kyytiin, mitään kuumumisen merkkejä ei ollut, toisin kuin kesällä, kun viimeksi Jennin kanssa tällaista kuvailua harrastettiin. Lenkille tuli pituutta lähemmäs 10 km kaikkine edestakas ajoineen, välillä reippaammin, suurimmaksi osaksi kuitenkin hieman rennommin. Hienosti Kaste meni ja kuvatkin ovat tosi onnistuneita!

Ehdottomasti mun suosikkikuva, tästä levitoivasta hevosesta löytyy asennetta :D
© Hanna Pietiläinen

Kasteen jälkeen oli Sirin vuoro. Siri oli juuri ollut reilun viikon sairaslomalla mitään tekemättä ja liikuntaa oltiin kevyesti aloitettu parina edellisenä päivänä. Niimpä kevyttä liikuntaa jatkettiin tälläkin kertaa, menin ilman satulaa kentällä ehkä puolisen tuntia. Ratsastelin vain kevyesti läpi ympyröillä pyöritellen käynnissä ja ravissa, loppuun otettiin muutamat laukat. Kyllä huomasi selvästi, että emme ole tänä syksynä/talvena paljoa kentällä menneet, oltiin meinaan Sirin kanssa molemmat ihan hukassa. Hyviäkin pätkiä tuli, mutta ei selvästikään meidän parhaita päiviä - vaikken sitä kyllä odottanutkaan noin vähän treenauksen jälkeen. Me nyt vain ollaan tällä hetkellä aika metsittyneitä :D Kuvista tuli kuitenkin oikein onnistuneita, hieno Siri!

Nätti takakeno... :D
© Hanna Pietiläinen

Rento Siri loppuraveissa <3
© Hanna Pietiläinen

Sirin jälkeen oli vielä Vaavi. Vaavilta oli kaksi kenkää irti, joten kentälle ei edes yritetty suunnata, koska kenttä oli kuitenkin tosi kova ja Vaavi oli edellisenäkin päivänä ollut siellä miltei jalaton arkoessaan kovaa pohjaa. Niimpä päätettiin lähteä maastakäsin kävelylle ottamaan vähän poseerauskuvia ja tarkoituksena oli myös saada jonkinlainen rakennekuva. Mentiin pellolle, ajattelin siellä olevan parhaimmat taustat. Jonkun aikaa Vaavi suostui seisomaan paikoillaan, mutten oikein saanut sitä kovin edustavaan asentoon rakennekuvaa ajatellen. Jossain vaiheessa Vaavilla paloi käämit ja se alkoi loikkimaan jotain omiaan. Kiltisti se rauhoittui aina puoleksi minuutiksi loikkimisen jälkeen, mutta todettiin sitten, että on ehkä parempi suunnata takaisin kotiin, ennen kun Vaavilla palaa pinna lopullisesti. Kotimatkastakaan ei kylläkään meinannut tulla mitään Vaavin jyrätessä ja pomppiessa. Koko ajan se oli kuitenkin suunnilleen hanskassa. Pomppujen jälkeen laitoin sen aina seisomaan ja peruuttamaan, ennen kun päästiin jatkamaan. Pikkuhiljaa Vaavi rauhoittuikin ja viimeiset parisataa metriä mentiinkin rennon ja rauhallisen hevosen kanssa. Selvästi oli vähän liikaa vaadittu, että Vaavi malttaisi käyttäytyä ekaa kertaa "isoon ulkomaailmaan" yksin lähtiessä, mutta tulipahan sekin testattua ja todettua, että tätä täytyy selvästi harjoitella. Pikkuhiljaa pikkuhiljaa :)