tiistai 26. tammikuuta 2016

Raspaus ja jarrut hukassa

© Jenni Wallin 9.1.16

Kyllä säät muuttuu nopeaan. Viime viikolla jouduttiin vielä perjantaina pitämään hevoset sisällä pitämässä vedet sulina, kun mittari näytti aamusta -31 astetta. Tänään sataa räntää/vettä/kaikkea siltä väliltä ja lämpötila plussan puolella. Plääh. Saas nähdä kauanko pärjätään Toon kanssa ilman kenkiä, jos säät pysyy tällaisina. Viime viikolla päästiin kuitenkin liikkumaan ihan hyvin, ti, pe, la ja su.

© Jenni Wallin 16.1.16
Tiistaina (19.1.) ratsastin pellolla ja yritettiin Toon kanssa vääntää hieman koulua. Tai minä meinasin, Toon mielipide oli "tylsää, mennään tuonne pellon reunaan ja baanatetaan täysiä, jookos?". Ohjaus oli hieman hukassa ja hevonen kiemurteli miten sattui ja kuskilla ei ollut hajuakaan, mitä tehdä. Hups, ehkä me tarvitaan vähän treeniä, ennen kun meitä voi kutsua ratsukoksi :D

Kännykkäkuva lauantain ratsulenkiltä

Perjantaina (22.1.) Estola kävi raspaamassa tallin hepat. Estola tykkää raspata ilman rauhoitusta ja meidänkin 13 raspattavan joukosta vain kaksi täytyi rauhoittaa. Arvatenkin toinen näistä oli mun mussukkani :D Kännin jälkeen Too käyttäytyi oikein hyvin. Piikkejä oli jonkin verran, muttei mitään kovin pahaa. Hyvä raspausväli siis. Viimeinen maitohammas roikkui vielä mukana, joten Estola nappasi sen irti ja totesi "noin, nyt sun hepasta tuli aikuinen!"

Kuva Googlesta
Vaikkei piikkejä ollut hirveästi, päätin mennä perjantain ja lauantain lenkit ilman kuolaimia, Too kun kuitenkin toimii niinkin ihan hyvin. Meillä kuolaimettomana toimii Monty Robertsin Dually -riimu, jossa nenän päälle tulee normaalin riimun turpahihnan lisäksi kaksinkertainen narunyöri, jossa on renkaat molemmissa päissä. Perjantaina -23 asteen pakkasessa käytiin kevyt lenkki länkkärillä ja Duallylla. Too halusi metsään, joten käytiin pätkä rämpimässä metsässä. Tielle palatessa jarrut hävisi ja tehtiin hieno liukupysähdys kun Kaste tuli vastaan Toon painellessa täyttä laukkaa. Hups! Muutoin jarrut toimi lenkillä ihan ok, joten en viisastunut lauantaina, vaan lähdettiin lenkille samalla varustuksella. Käytiin hieman pidempi lenkki ja otettiin enemmän vauhtiakin, kun pakkasta ei ollut niin paljoa. Ravia Too ei oikein malttanut mennä, vaan laukka oli päivän askellaji. Virtaa riitti ja jarrut toimivat vähän viiveellä. Hengissä selvittiin, mutta päätin, että sunnuntaille on ehkä parempi pistää kuolaimet suuhun :D



Innokas tyttö odottamassa lenkille lähtöä sunnuntaina

Sunnuntaina (24.1.) lähdettiinkin ajolenkille. Lunta oli satanut jonkun verran ja tie oli melko raskas. Mentiin pitkä ja rauhallinen lenkki, kilometrejä kertyi 13 ja aikaa meni hieman päälle tunti. Kevyttä hölkkää mentiin suurin osa matkasta, parissa kohtaa Too otti vähän vauhtia. Kotiin kävellessä Toon teki hirveästi mieli ottaa ravia, mutta kilttinä tyttönä hän otti vain puolikkaan askeleen, käänsi korvan taakse päin ja totesi "ei se kuski tätä haluu, kävellään sitten" <3 Yleensä se ottaa ravin ja joudun siirtämään sen käyntiin, mutta tällä kerralla neiti ymmärsi itse sallitun askellajin.


tiistai 19. tammikuuta 2016

Sunnuntain ajelut

© Jenni Wallin
Kyllä, oli kylmä kun tuo kaikki lumi tuli reippaassa vauhdissa suoraan naamaan :D
Sunnuntaina 17.1. ajoin Toon pellolla ja Jenni oli mukana kuvaamassa. Edellinen ajokerta oli edellisen viikon lauantaina saikun jälkeen,jolloin mahavyö ei meinannut yltää kiinni ja piti jättää kolme reikää normaalia löysemmälle. Sunnuntaina mahavyö meni keposesti vanhoihin reikiin. Toisin sanoen lomaillessaan Too saattaa hieman kerätä ylimääräisiä kiloja, mutta ne karisevat heti, kun päästään normi liikutukseen. Viime viikkoisia ja tämän kertaisia kuvia vertailemalla en kyllä huomannut eroa, sutjakalta tytöltä näyttää molemmissa :D

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

Viimeksi meillä ei myöskään ravi kulkenut, pää olisi kyllä vienyt kaverin perässä ties mitä vauhteja, mutta jalat eivät pysyneet mukana. Tällä kertaa ravi kulki tosi hyvin, mutta pellon pohja oli hieman huono, eikä siitä saanut kunnolla pitoa. Niimpä vauhtia ei päästy varsinaisesti ajamaan, mutta kuski oli ikionnellinen jo siitä tiedosta, että hänen hevosensa osaa kuin osaakin ravata!

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin
Umpihangessa oli hieman parempi pito, joten ohjasinkin Toon sinne. Yhtäkkiä osuttiin valtavaan töyssyyn (kivi tms), joka heitti kärryt ilmaan ja Toonkin tasapaino meni ja se hyppäsi hämmentyneenä laukalle. Selvittiin ehjinä ja suunnattiin takaisin pellon reunaan, jossa ei varmasti ole ylimääräisiä töyssyjä. Jokusen kierroksen jälkeen lopeteltiin, lenkille tuli pituutta noin 10 km. Ja fiilis oli mahtava, koska Toon ravi oli jälleen tosi hyvää!

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

maanantai 18. tammikuuta 2016

Pulkkaratsastusta

Viime viikolla kiertelin Tokmannissa ja silmiini osui tarjouksessa oleva ahkio. "Toihan vois olla kätsy pulkkaratsastuksessa" pohdiskelin ja nappasin ahkion kainalooni. Laura innostui lähtemään koekaniiniksi perjantaina (15.1.), joten eikun virittelemään tee-se-itse pulkanvetovaljaat Toolle. Toohan ei itse pulkasta välittänyt lainkaan, joten eikun Laura pulkkaan ja menoksi. Kamerakin oli tarkoitus ottaa mukaan, mutta lähtötohinoissa se unohtui kotiin. Äiti sentään nappasi pienen videopätkän meidän menosta:



Viikonlopulle oltiin sovittu Jennin kanssa pidettäväksi kuvaspäivät ja kun sain lauantaina (16.1.) ylipuhuttua Leean pulkkapilotiksi, niin ei kun tuumasta toimeen ja jälleen pulkanvetovaljaat päälle ja menoksi. En tiedä oliko pellon pohja yhdessä yössä muuttunut pulkalle huonommaksi, vai eikö Leea vain hallinnut pulkkaa yhtä hyvin, kuin Laura, mutta jokaisella käyntiä reippaammalla pätkällä Leea ja pulkka päätyivät pöpelikköön. Too keräsi hieman painetta, kun liina osui jalkoihin, kun odoteltiin Leean palaamista takaisin asemiin. Loppuun otettiinkin pieni spurtti ilman pulkkaa, jotta Too sai purkaa turhat energiat pois. Annoin Leean vielä ratsastaa kotimatkan pellolta pois, että sai vähän korvausta useista lumipesuista pulkan kanssa :D Ainakin selästä käsin tosi hauskaa touhua, pitäisi joskus kokeilla itsekin pulkassa, kuinka kivaa se siellä lumipöllyssä on istuskella :D

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

"OMG, OMG, OMG! Joku hiplaa mun jalkoja!?!"
© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

"Mennään mennään mennään!!!"
© Jenni Wallin

"Siis mä en kestä tätä oottelua, ja joku edellee hiplaa mun jalkoja!"
© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

"Jes, saatiin karkotettua se jalkojen hiplaaja, nyt voi huokasta helpotuksesta"
© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

perjantai 15. tammikuuta 2016

Back in business!

© Jenni Wallin

Johan meni pitkälle tämäkin postaus, ulkona on kuitenkin ollut niin ihanat kelit, että ei ole ollut aikaa istuskella koneella blogiin kirjoittelemassa. Mutta joka tapauksessa... Viime lauantaina palailtiin takaisin liikutuksiin käymällä ajolenkki pellolla. Eija ajeli Weekolla samaa matkaa ja jossain vaiheessa Mattikin liittyi porukkaan Kasteen kanssa. Weekon kanssa Too käyttäytyi oikein mallikkaasti, mutta Kasteesta se keräsi hirveät paineet ja esitteli kaiken maailman pukit ja keulimiset. Piiskankin olin tietty antanut varmuudeksi Eijalle lainaan, koska kyllähän mun Too osaa käyttäytyä... Muistaapahan taas sen, ettei toiste lähde Toon kanssa liikenteeseen ilman piiskaa. Se kun osaa olla välillä sen verran aasi, ettei pelkällä ohjalla komentamalla mene viesti perille.

Muutoin lenkki meni ihan ok. Toon liikkeet olivat hieman epämääräiset näin pitkän tauon jälkeen + vtj vuohisen haavat ilmeisesti hieman kiristivät, kun sitä piti niin korkealle nostaa. Kasteen perään olisi pää vienyt ties kuinka kovaa, mutta jalat ei ihan totelleet, joten laukallehan se sortui aika paljon. Mutta eiköhän se tästä, myöhemmillä lenkeillä on liikkeet olleet jo huomattavasti paremmat. Nyt saisi vaan tulla vielä lisää lunta, niin saataisiin oikein kunnon hankitreenit!

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin
Weekokin meni oikein pätevänä ja näyttää kuvissa hurjan hienolta. Se on kasvanut hurjasti ja on tälläkin hetkellä tosi takakorkea. Reilu viikko sitten mitattiin Weeko, edestä 165 cm ja takaata 167 cm. Vertailuna mitattiin Tookin, edestä 168 cm ja takaa 166 cm. Weekolla kylläkin hokkikengät alla ja Too ilman kenkiä, mutta kuitenkin. Saas nähdä kuinka valtavaksi tuo Weeko meinaa kasvaa.

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

© Jenni Wallin

tiistai 12. tammikuuta 2016

Kaksituhattakuusitoista



Vuosi vaihtui ja nyt elellään jo toista viikkoa vuodesta 2016. Meillä vuosi vaihtui saikkuillessa ja jouduin hakemaan Toolle antibiootitkin, kun vuohisen haava alkoi vaan menemään pahemmaksi hoitamisesta huolimatta. Onneksi antibiootit vaikuttivat nopeasti ja nyt haava näyttää vihdoin siltä, että alkaa pikkuhiljaa parantua.

Viime tiistaina hain Toolle antibiootit, tänään annoin viimeisen tuubin ja nyt haava on vihdoin kiinni ja parantumaan päin!
Meillekin satoi tänne etelään vihdoin ensilumi vuoden toisena päivänä!

Ja seuraavaksi tulikin hirmupakkaset, joita kesti viikon päivät, hrrrr!
Sisälläkin sai pukeutua pipoon, kaulaliinan, villapaitaan ja -sukkiin. Ja kuuma tee piti lämpimänä.
Hevoshierojan opintoni ovat loppusuoralla, joten opiskeluakin on joutunut harrastamaan :D
Loppiaisena avattiin talliporukalla grillauskausi, eikä lämpimässä kodassa ollut edes kylmä, vaikka ulkona lämpitila oli alle -20 astetta

Viikonloppuna lopetettiin saikku ja palailtiin takaisin töihin. Eka lenkki käytiin -28 asteen pakkasessa ilman satulaa. Toolla oli hurjasti virtaa ja se yritti keksiä kaikki mahdolliset tekosyyt siirtyä reippaampaan askellajiin. Selvittiin kuitenkin pellon ympäri hengissä. Lauantaina käytiin ajolenkki pellolla Weekon kanssa ja Jennikin saatiin kameran varteen. Enemmän kuvia siltä reissulta tulee seuraavassa postauksessa.

Innokas töihin palaaja
Kyllä oli kiva istua taas pitkästä aikaa oman hepan kärryissä :)
Tänään satoikin reilusti lisää lunta ja en malta odottaa hankilaukkoja! Viikonloppuna koitetaan järjestää taas valokuvaustuokio. Täytyy käyttää tilaisuus hyväksi, kun vihdoin satoi lunta. Koko viime vuoden valokuvausintoni oli ihan jäissä, mutta nyt into on taas palannut. Eli kunhan kelit pysyvät sopivina ja saadaan järjestettyä Jennin kanssa aikataulut sopimaan, pitäisi blogiin ilmestyä lähiaikoina muitakin, kuin kännykkäkuvia.